United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ihmisien kun luot' oli kaukana viel' ikivallat, uljaat mieleltään ol' akhaijit, aimon Akhilleun tultua taistoon taas, levon pitkän laattua hältä. Vaan urot Ilionin vavisuttava valtasi hirmu, Peleun poika kun ilmestyi, jalo, joutuvajalka, Areen, urhojen surman, laill' asu loistava yllään.
Virkkaen noin pois kiiti jo Iris joutuvajalka. Vanhus valjastaa nelipyörät vankkurit kohta poikien käski ja paikoilleen pajulaitehet panna; kammion tuoksukkaan avas itse hän, setrisen suojan, korkeakattoisen, monet kalleudet joka kätki, kutsui myös Hekaben, näin puolisoaan puhutellen: "Airut Olympon Zeun tuli, toi sanan, puoliso koito, laivoilt' että akhaijein pois oman poikani saisin lahjoin, lunnahin, jotk' ilahuttavat mieltä Akhilleun.
Virkkoi astuen luo koht' Iris joutuvajalka: "Rientäös, kultani, katselemaan, mitä kummia laatii niin hepourhot Troian kuin sopavälkyt akhaijit! Tuottivat toisilleen sodan surkeutt', itkua ennen, taistoon turmahiseen himo heill' oli tanterehelle, sielläpä kilpiin nyt nojaellen istuvat hiljaa, laannut on ottelo, lyöty on maahan vartevat keihäät.
Virkki, ja viestin vei heti tuulena-kiitävä Iris, harjalt' Idan päin pyhän Troian muureja riensi. Urhokkaan Priamon jalon aaluvan, Hektorin, keksi seisovan vaunuillaan vakavill', eess' uljahat orhit; virkkoi, astuen luo, näin Iris joutuvajalka: "Hektor, urhojen pää, Priamon vesa, Zeun älyverta!
Se mielesi kammona olkoon, ett' oma kumppanis ois ilo koirien iliolaisten; sun häpeäksesi jää, jos tuovat raiskatun ruumiin!" Vastasi hälle Akhilleus näin jalo, joutuvajalka: "Korkea Iris, ken sinut laittoi taivahisista?"
Onkaloluolassaan Thetis istui, muut merenimmet piiriss' istuivat kera siellä, mut itse hän keskell' itki, kun Ilionin mehumaill' oli kohta jo kuolla 85 kaukana synnyinrannoiltaan pojan kohtalo kuulun. Virkkoi astuen luo noin Iris joutuvajalka: "Käy, Thetis, ylhä jo Zeus sua kutsuu, säätäjä korkein!" Hällepä vastasi näin kave kuoloton, kuuleajalka: "Miksikä korkea Zeus mua kutsuu?
Lausuen noin pois kiiti jo Iris joutuvajalka, kohtapa virkkoi Here Athenea näin puhutellen: "Voi, tytär aigiinkantaja-Zeun, en yllytä suinkaan kuolollisten vuoks sotasille ma Zeun kera käymään. Heistä ken sortukohon, ken säilyköhön, miten sattuu. Itsepä ratkaiskoon, miten mielii, iliolaisten ynnä akhaijein kamppailun, sepä virkana hällä." Virkkoi noin, heti pois hevot käännyttäin kaviokkaat.
Astui luo, sanan toi näin Iris joutuvajalka, suulla Politeen hän, Priamon pojan, äänsi, jok' istui, luottaen jalkojen nopsuuteen, tähysmiehenä, missä kansanvanhimman lepokumpu ol' Aisyeteen, vaani akhaijeja, konsa he lähtisi laivojen luota; toi hänen hahmossaan sanan Iris joutuvajalka: "Vanhus, ainapa mielees on pito neuvojen pitkäin, kuin ajat rauhan ois. Sota torjumaton toki vartoo.
Turvaan ennemmin kuin turmaan kansani saatan. Kunnialahja te vain heti tuokaa, etten akhaijein joukoss' ainoa ois osapuutto; se ei olis oikein. Näättehän kaikki, mi nyt osa viedään verraton multa." Vastasi näin jumalainen Akhilleus, joutuvajalka: 121 "Valtias Atreun poika, sa ahneist' ahnehin, mistä sulle akhaijit tois uromielet kunnialahjan? Eip' isot yhteisriistat nuo ole tiettyjä meille.
Lausuen noin pois kiiti jo Iris joutuvajalka; Hektor vaunuiltaan tamineissaan karkasi maahan, peitsiä tuimia heiluttain läpi joukkojen riensi, kaikkia taistoon kiihti, ja ankara nous aseryske. Joutuen kääntyi päin rivit käyden akhaijeja vastaan; myös urot Argos-maan kävi taajempaan sotarintaan. Taistelo alkoi taas, rivit ryntäsi päin, Agamemnon riens etumaisena, kauas taa muut aikoen jättää.