United States or Kyrgyzstan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Aamun koissa hän näät tykös saapui, polvia kietoi, nyökkäsit myös, sanan vahvan soit, varon, ett' on Akhilleus kunnian saava ja laivain luo moni sortuva surmaan." Pilviennostaja Zeus näin vastasi hälle ja lausui: "Kumma sun luontosi on, varot, väijyt, en vältä silmääs.

Vastasit huokaisten sinä, Patroklos, hepourho: 20 "Peleun poika Akhilleus, mies sa akhaijien aimoin!

Taistelu joen partaalla. Akhilleus ajaa troialaiset Ksanthos-joen kaalamolle; sieltä hän työntää toiset kaupunkia kohti, toiset suistaa jokeen. Sinne hän itsekin syöksyy ja surmaa vedessä ajelehtivia; 12 troialaisnuorukaista hän sentään vie vankeina joesta Patrokloksen hautajaisissa surmattaviksi. Kentällä hän kohtaa Priamoksen pojan Lykaonin.

Siihen heitti hän nuo, sotalaumojen pää Agamemnon, paljain, paistavin rinnoin, pois sovat riistäen heiltä; päin kävi tappaen taas, kun ol' Antifos eessä ja Isos puolison kantama tuo Priamolle ja tää sivuvaimon seisoen rinnan vaunuillaan, ajomiehenä Isos, Antifos kuulupa taas aseurhona; heidät Akhilleus vangiks Idan metsistöiss' oli kytkenyt vitsoin, lampahiaan he kun kaitsi, ja laskenut lunnahat saaden.

Rantaan purkivat puut perätysten, kunne Akhilleus Patroklolle ja itselleen oli katsonut paikan. Vaan kun koottuna kaikk' oli määrätön paljous puita, ääreen istuutui väki vartoen. Mutta Akhilleus käski nyt myrmidonein sotimielten vaskiset varjeet suoria varrelleen, heti valjakot vaunuja viemään valjastaa, ja he nousi ja joutuin vyöttihe vaskiin, astui vaunuilleen aseurhot kuin ajajatkin.

Kohti Akhilleus syöksyi myös, sydän kiihkoa tuimaa tulvillaan; poven eess' oli suojana kiiltävä kilpi, kaunis, taitehikas; kypär' otsallaan neliharja välkkyen nyökkyi; kultaiset kuvun ympäri jouhet hulmusi, joista Hefaistos ol' uljaan laatinut töyhdön.

Hällepä vastasi näin, sanan virkkoi kohta Akhilleus: "Etpä nyt, Antilokhos, mua turhaan kiittänyt, toisen puoli talenttia palkintoos panen vielä ma kultaa." Virkki ja kullat kouraan toi, ilahuttaen saajan. Vaan uropiiriin nouti nyt vankan, vartevan peitsen Peleun poika ja toi kera kilven, toi kypärinkin, jotk' oli riistänyt Patroklos, Sarpedonin kaatain.

Elo ilminen: alkutekstissä phrénes, so. oikeastaan pallea, jossa luultiin tajun, tajullisen elämän asustavan. Sanaa käytetään usein ymmärrystä, järkeä merkitsemään. Kunne Akhilléus jne.: sinne, mihin Akhilleus oli määrännyt luotavaksi suuren hautakummun Patroklokselle ja itselleen.

Patroklos tulee itkien Akhilleuksen luo ja moittii hänen kivenkovaa sydäntään: jollei tämä itse katso voivansa astua kansalaistensa avuksi, niin sallikoon ainakin Patrokloksen viedä myrmidonit taisteluun. Akhilleus suostuu tähän: Patroklos saa myrmidoneineen karkoittaa troialaiset laivoilta, mutta palatkoon sen tehtyään älköönkä taisteluinnossaan rynnätkö kaupunkiin asti.

Kilven suojakseen heti nosti hän ympyriäisen, peitsen tähtäsi päin vihamiestä ja huus väkevästi: "Toivoit kaiketi mielessäs, asekuulu Akhilleus, Troian urhojen kaupungin nyt voivasi kaataa. Houkkio, kohlut lie monet tuottava teille se koitos!