United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !


Täst' oli Orsilokhos, ison kansan kaitsija, siinnyt, Orsilokhos jalomielen taas oli taatto Diokleen, juurta Diokleen taaspa ol' Orsilokhos sekä Krethon, kaksoiset, hyvin harjauneet asekiistahan kaikkeen. Kukkeimmillaan nuo tuli tuomina laivojen tummain saartoon Ilionin hepokuulun akhaijien kanssa Atreun poikien, niin Agamemnonin kuin Menelaon, kostelijoiksi; mut yltäsikin urot kuolema siellä.

Vaan asu kanssani vaihda, ja tietkööt katsojat kaikki taattojen aikuisen meill' olleen ystäväliiton." Virkkaen noin alas vaunuiltaan urot hyppäsi maahan, kätteli toinen toista ja tarjosi ystäväturvan. Glaukos-urholt' ottikin siin' älyn Zeus Kronossynty, jott' asun kultaisen hän vaskisehen Diomedeen, yhdeksän härän hintaiseen sata maksavan vaihtoi.

Virkki, ja muut kera myrmidonit suruhuutohon yhtyi. Kertaa kolme he ohjasivat hevot uhkeaharjat ruumiin ympäri; kaikk' urot tenhosi nuo Thetis itkuun. Kastui kyynelin hiekka ja sankarien sopavasket, moista kun kaipasivat vihamiesten kauhua kaikkein. Alkoi, purskahtain valitukseen, Peleun poika, laskien surmaiset kädet vasten ystävän rintaa: "Hadeen maillakin, Patroklos, sinä siit' ilo saaos!

Noin alas kuukuilin koko päivän; ol' ilta jo mailla, Lemnos-saaren maalle kun maiskahdin vähin hengin. Turvaan korjasivat minut siell' urot sintialaiset." Haasteli noin; hymysuin helo-olka jo kuuli sen Here, poialtaan hymysuin hän maljan tarjotun otti. Mutta jo muillekin tää, käden oikean puolt' yhä käyden, 597 toi sekomaljast' ammentain sulonektarin hurmaa.

Kumppalinanne kun ottelemass' oli uljas Akhilleus, Skaian portist' eip' ulos ulkouneet urot Troian konsaan, sillä he pelkäsivät hänen aimoa peistään; kaukana porteiltaan; liki laivoja nyt kahakoivat!" Virkkaen noin hän nosti jok' ainoan mieltä ja voimaa. Päilyväsilmä Athenepa luo tuli Tydeun poian.

Muut urot Ilionin sekä kuulujen myös apukansain noutivat aimon Pulydamaan sotaneuvoa oivaa; noutanut Asios ei, vesa Hyrtakon, urhojen päämies, ei hepojansa hän, ei ajomiestään mielinyt heittää, vaan merinopsia laivoja päin kera valjakon kiiti. Mieletön!

Myös moni Troian mies noin virkkoi rohkeamieli: "Ystävät, vaikk' osa ois joka ainoan kaatua meistä nyt tykö miehen tuon, toki älköön väistykö kenkään!" Noin moni virkkoi siinä ja kaikkien intoa nosti. Niinp' urot ottelivat; päin kattoa vaskisen taivaan raikuna rautainen kävi kautt' ikivärjyvän ilman.

Murtelen, myllerrän rivit eestäni, eik' ilo liene joutua yhdenkään liki peistäni iliolaisen." Noin hän kiihtäen huus. Väkeänsäpä loistava Hektor kiihteli raikuvin äänin, Akhilleun aikoen kimppuun: "Ei, urot Ilionin, tule peljätä Peleun poikaa! Suusota multakin syntyä vois jumaloitakin vastaan, keihäskiistapa ei, väkevämmät on näät ikivallat.

Sullepa lainatkoon hän kamppailuun asun uljaan vois häneks uskoen ehk' urot Troian taistoa karttaa, saisivat hiukan hengähtää sotimielet akhaijit ahdistuksestaan; lepo pienikin ois lepo sentään. 801 Uupunut on vihamies, tepä virkeät, helppo on teidän torjua Troiaan saakka ne laivain luota ja leirin." Virkki, ja Patroklon sydän liikkui, mieli jo syttyi.

Virkkoi noin; hyvä neuvopa tuo oli Hektorin mieleen. Kohta hän vaunuiltaan tamineissaan karkasi maahan, eivät vaunuilleen urot Troian jäänehet muutkaan, vaan kera maahan karkasivat jalon Hektorin jälkeen.