United States or South Georgia and the South Sandwich Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oi, Sapfo, kuolemattomat varmaan kai Ne urhon poveen laskivat vaiston tuon, Mi viehtäin luo taas eriin työntää Rinnoilta hempeiltä miehen mieltä. Iki-vastakohta noinpa se vallitsee, Ja pakko miestä tietöntä määrää päin Vie elon ulapoille taistoon, Impeä kaiho kun tuhkaks polttaa. Ol' kuningas maassa muinen, Ol' kirkkaus otsallaan. Sai puoliso uskotuinen Hänet intohon uljaimpaan.
»Siispä sodan saamme!» sanoo, »taasen virtaa miesten lepät; talonpoika rauhaa anoo, toista pyytää pyssysepät. Taistoon kuninkaamme tautta! Eespäin eestä Ruotsin rauan! Jälleen maan ja kansan kautta soi: Vivat Carolus kauan!»
Miehet Ateenan siin' oli parhaat; heitä Menestheus taistoon toi, Peteos-uron poika, ja johtivat myötä myös Stikhios, Bias aimo ja Feidas; epeijejä jälleen Amfion, Drakios ja Meges, jalo Fyleun poika, Fthian miehiä johti Medon sekä tuima Podarkes; kasvoi näistä Medon sivupoikana kuulun Oileun, Aiaan veljenä, vaan Fylaken asujaksipa päätyi 695 kauas syntymämailta, kun surman hält' isän lanko siell' Eriopiin sai veli, tuon isän puolison vienon; Fylakon poian ol' Ifiklon taas poika Podarkes; Fthian urhojen johtajat nuo asevarjehin vankoin laivoja varjellen soti boioottein kera rinnan.
Niin monen monta lailla mun sai halu lainehille, Niin monen monta sinne jäi, sai haudan toivehille, Ja toiset taistoon kyllästyi ja kotilahteen kääntyi Ja kuoli ennen äidin luo kuin tuonne kauas nääntyi.
Nastes karkeaääniset taas toi Kaarian miehet, Miletos joill' äärt' oli, Ftiron tuuhearinne, 868 virtava Maiandros, Mykalen myös korkea harja; näitäpä Amfimakhos sekä Nastes johtivat, Nastes Amfimakhon kera, kaksi Nomionin kuulua poikaa; pääsomin kultaisin, kuin neito, hän suorihe taistoon, mieletön eipä se pois tuhosurmaa torjunut tuimaa, vaan hänet sorteli mies, juurt' Aiakon, joutuvajalka, virtaan riistana kullat vei sotisorja Akhilleus.
Viimein nousi ja noin Menelaos heille jo haastoi, nuhteli soimaten heitä ja huokaisten sydämestään: "Voi arat kerskurit, voi akat ettekä miehet Akhaian! Kehnoa kehnomman tämä maineen tuo totisesti, danaolaista jos ei kera Hektorin miest' ole taistoon. Vierkää veeksi ja maaksi te kaikki jo, sankarit moiset, kunnoton, kunniaton joka ainoa, istujat siinä!
Rikkait' Idan juurehisen asujoita Zeleian tumman Aisepos-joen juojia, heimoa Troian, heitäpä taistoon johti Lykaonin loistava poika Pandaros, jolleka jousen ol' antanut itse Apollo.
Vaan lakeuksien poikki kun sinne he riensi, Athene meille Olympost' yöllä jo toi sanan joutua taistoon, eik' urot tottelemaan pylolaiset untelot olleet, vaan sotaintoa uhkuivat. Mutt' ei mua Neleus laskenut taistoon ois, hevot antoi kätkeä multa, hän mua liian näät piti outona viel' asetoimiin. Vaan minä varjoon rinnall' en hepourhojen jäänyt, vaikk' olin valjakoton; niin ohjasi taiston Athene.
Mä toimeen rohkeaan ja tärkeähän, Mut arvokkaasen sinut valitsin, Mun tähteni siis vaivoistas sä vähän Lukua pidät, senhän tiedänkin." "Oi, mieluisesti", virkoin oitis tähän, "Mä kuumaan, kylmään, taistoon kiirehdin Sun tähtes, kuninkaani; suren juuri, Kun ei mun uhrin' ole kyllin suuri."
Kussa nyrkki ojennettu Lyömään syytöntä? Ah! vain Luona juomain nauttijain. Kussa on Punasilmät, pohjaton Kyynellähde, silmälaudat Märjät? Kussa auki haudat Ennen aikaa? Siellä vaan, Kussa juomaa nautitaan. Lääke tään Golgatall' on yksinään. Yksin sieltä apu koittaa, Jolla paheet saatat voittaa, Joka voimaa taistoon suo Ynnä vihdoin rauhan tuo.