United States or Rwanda ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ei laulaja konsana tiedä, Miss' onnensa tähtönen käy, Ja silmäns' ei katseita siedä, Ei tuntonsa huomaavan näy. Vaan luotansa täytyvi poistaa Tuo aate: miss' enkeli lie! Sen muoto vaan taivaalla loistaa, Vaan sinne ei johda mun tie! Jos tuntis' en elämän illan Jo käyvän, niin toivoa vois, Ett, Luoja ois laativa sillan, Mi meidät viel' yhtehen tois! Tulipalossa

Hän vartoi: tyttö läheni, kuin kutsun kuullut ois, niin suoraan, varmaan, ääneti, kuin henki häntä tois. Jo saapui valaistessa kuun jo sattui katse kaivattuun. Hän näki, nimen äänsi, suu ei vastausta suo; sylihin vieno viskautuu, ei sulje syli tuo; läväisty rinta elvy ei, vait kaikk' on, kaiken kalma vei.

Tuo jos pettäis, Ja huonot toimet aikeemme tois ilmi, Ois paras jättää koe. Toinen juoni Siis täytyy varall' olla, joka auttaa, Jos tämä tyhjiin raukeis.

Mut kun onnistuinkin siinä, Sitä usein melkein itkin, Ja ma usein mietin sentään: Jos mua sentään lempisitkin! Ei kasvot kalvaat ilmaissut siis, Mitä tuskia rinta sulki? Vai tahdot, että ylväs suu Tois nöyrät pyynnöt julki? Oi, liian ylvääks jäi tää suu, Se suudella, leikkiä sai vaan; Se sanan ilkkuvan lausua vois, Kun kuolen lemmenvaivaan.

Sillä aikaa pojat reippaasti äkseeraavat ja laulavat: Jos vihollinen rannoillemme metelinkin tois, Ol' valmis häntä pikaisesti pakoittamaan pois! Jos hän uudistaisikin tulonsa ja alkaisi maatamme piirittää, niin Limingassa kumminkin oltaisiin valmiina häntä tervehtämään, sillä nyt ei kukaan pakenisi.

Ja vanhan Väinämön haamu Se silloin laulavi noin: Vois sullekin koittaa aamu, kansani onnetoin; Ei viel' ois aikas ilta, Jos heimoushenkeä ois, Vaan syntyä voisi silta, Mi kansani yhteen tois. Hakkapeliitta.

Ma Jahven oikeutta rakastan Ja oikeaksi pyhän vihan myönnän, Mi sydämessä isän sekä yljän Ja teidän kaikkien nyt liekehtii. Vaan viisaudella viha hillitkää, Mi valtaan päästen meille kaikille Tois turmion. Ma pyydän: poistukaa! Odottakaamme aikaa, jolloin Jahve Vapahtaa häpeästä kansansa Ja Israelin ikeen kirvoittaa! AMARIA. Vaan lapseni?

Jos niin on, niin kyllä Palkkansa rikos saa, ei keinot puutu; Ja tämä, tehtyn' yhteishyvän tähden, Vois lopun saada, joka teitä loukkais Ja häpeän tois meille, jos ei pakko Sanoisi sitä viisaaks menetykseks. NARRI. Sillä, niinkuin tiedät, setä: Niin kauan kerttu se käen elättää, Kuin päänsä hän pojalleen menettää. Ja kynttilä sammui ja pimeään me jäimme. LEAR. Sinäkö tyttäreni?

Tyttären poskillen vedet virtasi, kun isän armaan nukkuvan hän näki turvallisna nyt hurskaudessaan, kun siin' aatteli hän, oman maallisen onnensa tähden vanhan untako häiritseis, kenties elon rauhan riistäis häitä ja huolia vain tois harmajan päähän.

Siispä, veljet, sisaret, Raittiuden ystävät, Jesuksehen turvatkaa, Mielen muutos anokaa! Rukoilkaamme, että tois Monet sielut Herra pois Tieltä tämän maailman, Kääntäis tielle taivahan! Viinaseppä. vanha, heikko olen jo, Vaan veisu mulle maittaa, Vaikk' onkin kevyt kukkaro Ja tyhjää täynnä aitta.