United States or United Kingdom ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muuan ol' Ilionissa Dares, mies voipa ja kuulu, pappi Hefaiston; häll' oli poikaa kaks, asetaitoon kumpikin, Idaios sekä Fegeus, taattuja kaikkeen. Päin karahuttivat nuo eturinnast' urhoa vastaan kahden vaunuillaan, jalan astui päin Diomedes.
Huus yli kaiken kaupungin polo, itkevä impi: "Tullos, kansa jo kaikk', urot, naiset, Hektorin näätte, riemuna teille jok' ain' eloss' ennen sankaritöiltään saapui. Hänp' ilo näät oli kaupungin sekä kansan." Virkki, ja kaikk' ulos karkasivat, mit' ol' Ilionissa miestä ja naistakin. Sill' ylen hillitön heill' oli murhe. Ulkona kohtasivat liki porttia Hektorin tuojan.
PANDARUS. Hyvää huomenta, orpana Cressida. Mistä te puhutte? Huomenta, Aleksander. Kuinka voit, orpanaiseni? Milloin olit Ilionissa? CRESSIDA. Tänä aamuna, setä. PANDARUS. Mistä te puhuitte minun tullessani? Oliko Hector jo aseissa ja lähtenyt, kun tulit Ilioniin? Helena oli kai vielä makuulla, niinkö? CRESSIDA. Hector oli lähtenyt, mutta Helena oli makuulla.
ULYSSES. On ihme, kuinka Troia seista voi, Kun täällä on sen perustus ja pylväs. HECTOR. Ma tunnen hyvin kasvosi, Ulysses. Ah! mont' on Kreikan, Troian miestä kuollut Sen jälkeen, kuin sun näin ja Diomedeen Lähettiläinä Ilionissa. ULYSSES. Jo silloin sanoin, mikä loppu on; Mut ennustus on vasta puolitiessä.
Nimi asetettiin yhteyteen Helíkē nimisen kaupungin kanssa, jonka Poseidōnin-palvonnasta puhutaan Il. Kuin möly kuullaan jne.: runoilijalla näyttää tässä olevan mielessään omituinen, vanhanaikainen uhritapa, jonka jälkiä voidaan seurata mykēneläiseen aikakauteen asti ja joka rahakuvista päättäen pysyi voimassa historiallisen ajan Īlionissa vielä 3:nnella vuosisadalla j.Kr.
Uljas saatu on maine, on kaattu jo urhea Hektor, joll' ikivaltojen laill' oli kunnia Ilionissa." Virkki, ja kohtelun herjaisen koki hältä nyt Hektor, 385 puhki hän kehräsluun takajänteet pisti ja niistä nilkkaan kumpaankin häränvuotaiset veti hihnat; solmi ne vaunuihin, pään antoi laahata jälkeen; kuulun vaunuilleen asun nosti ja itsekin nousi; viuhui ruoska, ja vei hevot raisut vauhtia vinhaa.
Vaan nepä kaikki jo luon minä liekkiin leimuavaiseen; ei sua auta ne, sillä et saa sinä uinua niissä; sulle ne suitsutkoot vain maineeks Ilionissa." Noin hän itkien virkki, ja voihkasi vaimojen parvi. Noin oli kaupungiss' iso vaikerrus. Mut akhaijit saapuen laivoilleen liki Hellespontoa laajaa erkanivat kukin haaralleen, omat kuss' oli haahdet.
Etkö sa kiusaa muista, mit' Ilionissa me yksin taivahisista kärsiä saimme, kun raadettiin siell' umpehen vuosi ihmisen orjina, kun pani palkkaa säättyä vastaan meidät palvelemaan Zeus Laomedonia korskaa? Muuri mun ympäri kaupungin piti laatia silloin laaja ja uljas, jott' ois Ilionill' ikiturva. Sorkkuvasääriä taas sinä kaitsit härkiä, Foibos, lehtoja kierrellen monirotkon, metsävän Idan.
Virkki, jo peitsen kiidättäin; esitaistelijanpa kaatoi, Aineiaan asekumppanin, Deikoonin, Pergason poian, kuulun kuin Priamon pojat itse Ilionissa, kun uljas ol' ain' etumaisena taistoon. Peitsell' iski jo hänt' Agamemnon valtias kilpeen; peistä se kestänyt ei, läpi kilven kiitävä vaski tunkihe, puhkoi vyön sekä vatsanpohjihin puuttui. Kaatui mies rytinällä, ja kalskuen soi sopavasket.
Vammatt' eip' eloss' ennallaan toki löytänyt heitä, vaan ken akhaijien keulain luon' oli maassa jo maaten, heittänyt hengen kuss' oli alla akhaijien kätten, 763 tuskia Ilionissa ken iskujen, pistojen kärsi.