United States or Armenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näytä nyt parhain kuntosi; nyt sinun olla on tarpeen kestävä keihäsmies sekä sankari rohkearinta. Päättyi nyt pako sulta, ja surmakses heti suuntaa peitseni Pallas Athene, ja maksaa kaikki jo saatkin kohlut kumppanien, joit' iskit riehuen maahan." Virkki, ja peitsi jo viuhui päin, valahuttaja varjon.
Viuhui ruoska, ja vei hevot kiitäen vauhtia vinhaa, laivoja päin tasalaitoja näät halu niill' oli päästä.
Salaman leimahdukset viskasivat punaisia nuoliaan ympäri koko seutua; tuuli viuhui, ja ukkosen jyrinät kaartelivat päämme ylitse vuoroin kumisten ja kähisten.
Nous Afrodite vaunuihin, sydän synkkänä tuiki. Viereen Iris nousi ja tarttui valjakon ohjiin; kiihtäen viuhui ruoska, ja riensivät pois hevot alttiit. Koht' ikivaltain luo he Olympoon pääsivät ylhään. Siell' orot vaunujen eestä jo tuulena-kiitävä Iris riisui, parteen vei, rehun ääreen ambrosiaisen.
Kadut olivat tyhjät ja huoneet suletut; myrsky viuhui suhisten ja järveltä kuului kummallinen pauhina, ikäänkuin syvyydessä sohiseva käheä ääni.
Mutta kun leirissään, kokouksess' istuen, kuuli saartajat karjain luot' ison melskeen, vauhtia vinhaa kiitävin vaunuin sinne he riensivät ryöstäjän jälkeen. Joukot järjestyin joen partaall' iskivät yhteen, viuhui vastakkain väkipeitset välkkyväkärjet.
Virkki, jo valjastain jalan vaskisen polkijat orhit, kullanleiskuva-harjat nuo, rajuviimana vievät, ylleen kultaiset sovat suori ja ruoskahan tarttui kultaiseen, sirovarteen, koht' ajamaanpa jo nousi. Kiihtäen viuhui ruoska, ja kiitivät pois hevot alttiit, ilmoja matkaten maan välimaitse ja tähtisen taivaan.
Virkki; mut vinhana kiidättäin tuli Tydeun poika, viuhui orhien yll' yhä ruoska, ja maast' ylähälle ponnahtain hevot kirmasivat, yli tanteren kiitäin. Päin ajomiest' yhä löi raetuiskuna rapsava hiekka, vierivät joutuisaan tinan-, kullanvälkkyvät vaunut jäljess' orhien kiitävien; ei pyörien kiskot jättää hienoiseen kedon hiekkaan jälkeä taakseen kelvoin kerjenneet; niin vinhaan vei hevot raisut.
Pitkät pohja-aallot kimeltelivät, ja lämpöinen länsi-eteläinen viuhka viuhui taklingissa. Tämä oli ensimäisiä kauniita päiviä. Aurinko, joka mannermaalla puki kedot uuteen vihantaan, sai täällä uusipartiset vaatteukset loistamaan. Kasvillisuus tulee toisinaan liika myöhään, mutta muoti ei koskaan.
Salamat valaisivat tavan takaa seutua, joka sillä välin oli öiseen pimeyteen verhottuna, ja niitten valossa näkyi, miten pilvi-ryhmät kävivät aina synkemmiksi ja uhkaavina kokountuivat linnan ylitse. Silloin tällöin viuhui yksinäinen tuulen puuska ilmassa, ja sitte seurasi haudan hiljaisuus. Kumisevasti, mutta aina enentyvällä voimalla jyristen kuului ukkonen monelta taholta.