United States or North Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !
KENTIN KREIVI. Tähdet, Niin, tähdet tuolla kohtalomme määrää; Samoista vanhemmist' ei muuten lähtis Noin erilaiset lapset. Ette häntä Sen jälkeen puhutellut? RITARI. En. KENTIN KREIVI. Ja ennen Kuninkaan lähtöä vai jälkeen? RITARI. Jälkeen. KENTIN KREIVI. Hyv' on! Poloinen Lear nyt kaupungiss' on; Hän joskus valohetkinänsä muistaa Miks tänne tultiin, mutt' ei tahdo nähdä Tytärtään millään lailla.
Herää toiset vuoteissansa: »Miksi hätäkello kaikuu?» Toiset rientää huoneistansa: »Mistä melske, huudot raikuu?» Kohta kertoo liekinhulmat idän, lännen taivahalta: »Kaupungiss' on ryssät julmat, raivoo raakalaisten valta!» Koht' on kaikki liekkimerta; kuka ehtii, pyrkii linnaan, kalvat kalskaa, vuotaa verta; päivä koittaa kirkkahinnaan. Mutta hätäkello kaikaa!
Mi hätänä, kun kautta kaupungin te Rääkytte reimaa senaattia vastaan, Mi jumalia likinn' ohjaa teitä Ja toisianne syömäst' estää? Mikä On tarkoitus? MENENIUS. Asettaa viljan hinta. Sanovat: viljaa kaupungiss' on kyllin. MARCIUS. Ne hirtehiset! Niin vain? Takan luona He istuvat ja Capitolin toimet He tietävänsä luulevat, ken nousee Ja kuka sortuu; puolueita luovat Ja avioita; puoltaan vahvistavat.
Moni kuuluis kyllä rohkeahan rotuus, jos ois tarmo ilmituoda aina tosin totuus, minkä tietää tunto, tahto, vaikka pettää elon vahto. Epä-usko, tiedon alku, tietäjän on voima. Turhaan häntä hälyyttävät, kiitos sekä soima. Etsii mahdit maankin alta epäilyksen kaikkivalta. Oli kerran pikkuinen kaupunki ja kaupungiss' oli kirkko, mut huipussa kirkon tornin tuon oli kirkas, kiiltävä nirkko.
Vaan nepä kaikki jo luon minä liekkiin leimuavaiseen; ei sua auta ne, sillä et saa sinä uinua niissä; sulle ne suitsutkoot vain maineeks Ilionissa." Noin hän itkien virkki, ja voihkasi vaimojen parvi. Noin oli kaupungiss' iso vaikerrus. Mut akhaijit saapuen laivoilleen liki Hellespontoa laajaa erkanivat kukin haaralleen, omat kuss' oli haahdet.
Hällepä vastasi näin jalo Hektor heiluvaharja: "Ei, Helene, mua istumahan saa ystäväkutsus. 360 Tuonne jo intoni taas on turvaks iliolaisten, joill' iso kaipaus on, kun poiss' olen kamppaelusta. Miestäsi jouduta vain, ja hän itsekin joutua tietköön, että, kun kaupungiss' olen vielä, hän kanssani ehtii.
Kuin tomu ja santa, hän täytti, Ett' joukkoa seuraamast' joukko ei laann', Ja vihansa julmuuden näytti, Niinkuin peto suur' Tai kuin traakki juur' Me kuitenkin Jumalass' sodim'! Kun Narvaan hän siirtyi joukkoinsa kans', Niin kaupungiss' pelko suur' paisui; Hän käski sen asujain kohdastans Koht' avata portit, ja lausui: Tott' kaupungin me Kyll' kukistamme Me kuitenkin Jumalass' sodim'!
Niinpä Lykaon neuvoi, niin nimes sankari vanha, konsa ma läksin pois, jätin taaton korkeat suojat, neuvoi ottamahan hevot, vaunut, miehiä Troian niin varaeltuna johtelemaan väkitaistohon tuimaan. Kuullut en neuvoa ois toki onnekkaampi se ollut säälin varsoja vain, ett' ois muka piiritetyssä kaupungiss' ape niukka, mi ennen ol' ain' ylen runsas.
Tanssiaisiin tultiin; kaikki mitä Kaupungiss' ol' nuorta, uhkeaa ja Ihanaa tääll' loistossansa nähtiin Yhtyneenä nyt, ja poloneesi Antoi alkajaiset tanssin iloon. Ihmeen sorjana ja entistänsä Sulompana nähtiin nuoren kreivin Pyörittävän paronessaa saliss', Sitten tyttäriä pari kertaa.
Kaksipa kaasi nyt Aineias valiointa akhaijein, kaatui Orsilokhos sekä Krethon, juurta Diokleen. Feren kaunoisess' eli kaupungiss' isä itse halliten rikkauttaan; sukukunnan ol' alkuna hällä Alfeios, Pylos-maata mi laajana virraten halkoo.