United States or Djibouti ? Vote for the TOP Country of the Week !
Elävästi ja luonnollisen selvästi ovat nämä sankarit Homeron runoelmissa kuvatut: kopea, käskeväinen Agamemnon, hyväluontoinen, kiivaanlainen Menelaos, rohkea Diomedes, viekas Odysseus, kunnianarvoinen vanhus Nestor ja varsinkin nuori sankari Akilleus, Tessalian ruhtinaan poika, josta koko sodan menestys riippui.
Mutta kun ehtivät taas he nyt urkkijan tappamapaikkaan, orhit Odysseus, suosima Zeun, pysäytti jo raisut, hyppäsi ratsultaan Diomedes, toi toverilleen 528 hurmeiset tamineet sekä heittihe taas hevon selkään. Isku ne vauhtiin sai, ja ne laivain luo tasalaitain vinhaan kiitivät, sinnepä näät oli miel' ajajainkin.
Mm. hän kaataa Pandaroksen ja heittää valtavalla kivellä Aineiasta, niin että tämä menee tainnoksiin. Aineiaan äiti Afrodite yrittää häntä pelastaa, mutta Diomedes haavoittaa jumalatarta peitsellään, ja tämä pakenee Olympokselle. Diomedes hyökkää uudestaan Aineiaan kimppuun, mutta Apollon torjuu hänet ja pelastaa Aineiaan Troiaan.
Vaan jumalainen Odysseus saapujan huomasi kohta ja virkkoi noin toverilleen: "Leirilt' astuvan nään, Diomedes, tuolla mä jonkun; laivoja mielikö lie vakoella, en tiedä mä, vaiko ruumiit' ehkäpä ryöstelemään käy kaatunehitten.
Jalo Harmodios, sä ethän kuollut, Sä viel' elät saarill' autuasten, Siell' on myös nopsajalk' Akilleus, Tydeun poika Diomedes myöskin. Miekkani minä myrttioksiin käärin. Niinkuin Harmodios ja Aristogeiton, Kun he Hipparkon, Atenan hirmun, Reippaast' Atena-juhlassa murhasivat.
AENEAS. Hyvästi jääkää kaikki! PARIS. Sanokaa, Diomedes, tunnon mukaan Ja kunnon kumppanina suora totuus: Ken Helenan on parhain ansainnut, Minä vai Menelaus?
»Muistakaa, että teidät kaikki kolme on kutsuttu minun talooni ensi viikolla», huudahti Diomedes, joka oli kovin ylpeä ylhäisistä tuttavuuksistaan. »Ah, ah, kyllä muistamme», Sallustus virkkoi, »muistin tyyssija, Diomedes ystäväni, on varmastikin mahassa.» Nuoret miehemme astuivat nyt viileämpään huoneeseen ja sieltä kadulle, ja näin päättyi toimitus pompeijilaisessa kylpylässä.
DIOMEDES. Miss' Antonius? DERCETAS. Kah, tuossa, Diomedes! DIOMEDES. Elääkö hän? Et vastaa, mies? ANTONIUS. Sinäkö, Diomedes? Vedä miekkasi ja kelpo surmanisku Minuhun iske! DIOMEDES. Herra, tänne minut Lähetti Cleopatra. ANTONIUS. Milloin? DIOMEDES. Nyt. ANTONIUS. Miss' on hän? DIOMEDES. Sulkeunut hautamajaan. Häll' oli aavistava pelko siitä, Mit' oli tuleva.
Vaan kädet nostaen palvoi kaikk' ikivaltoja kansa, lausui katsahtain moni puoleen aukean taivaan: "Zeus isä, Aias saata se saamaan tai Diomedes taikka Mykenen kultavan maan jalo valtias itse!"
Kun näki, että Te syyttä suotta epäilitte hänen Caesariin liittyneen, ja ett'ei ollut Vihanne hillittävissä, niin laittoi Hän teille sanoman, ett' oli kuollut. Nyt, seurauksista huolissaan, mun käskee Totuuden kertoa; mut pelkään, että Ma tulen liian myöhään. ANTONIUS. Liian myöhään. Diomedes hyvä, kutsu tänne vahti. DIOMEDES. Päämiehen vahti, hoi! Hoi, vahti tänne! Herranne kutsuu.