United States or Poland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja aatelia kai saan ma, että itse heit' esimerkilläin oon kasvattanut? Pois aikees, heitä hyväks lopuksi johonkin muuhun vielä totuttaa. KOLMAS MAMELUKKI. Sulttaani! SALADIN. Sinäkö se syöksyit nurin? MAMELUKKI. En. Tuon vain sanan, että ratsailt' astuu emiiri Mansor, päämies kuormaston .. SALADIN. Tuo hänet heti tänne! Kas, siin' on hän! EMIIRI MANSOR ja SALADIN. SALADIN. Emiiri, tervetullut!
SEYTON. Kaikki totta, herra, Mit' ompi kerrottu. MACBETH. Ma tappelen, Siks että liha luistani on vuoltu! Tuo sotisopani! SEYTON. Ei vielä aika. MACBETH. Puen ylleni sen. Lisää ratsuja Vakoomaan maata; hirteen joka miesi, Ken pelvon mainii! Sotisopani! No, kuink' on sairaan? L
ja kuin hän näkemästään kauhistuvi, kun tiedotonna äkin niin hän herää, sikskunnes auttaa häntä arvostelu; niin silmistäni kaikki suomut ajoi Beatrice säteell' omain silmiensä, tuhannen peninkulmaa tunkevien. Näät enemmän kuin ennen näin ja kysyin ma hämmästyksin, mik' oi' loiste neljäs, min näin ma siinä meidän seurassamme.
Mut jospa joku orja, palkkalainen On päissään tehnyt murhan, ryvettäen Näin rakkaan vapahtajan kalliin kuvan, Rukoillaan polvill' oiti armoa; Ja väärin kyllä antaa mun se täytyy. Mut veljeäni puoltanut ei ykskään, En itsekään, jok' unhotin tuon raukan, Ma kiittämätön. Ylväimmällä teistä, Jonk' elämässä tuli kiittää häntä, Ei puolta sanaa hänen elämäkseen. Jumala!
Enp' Agamemnonin tyttären kanss' avioitua aio, vaikk' Afroditea kultaist' ois ihanampi se neito, taidoltaan tasaverta Athenen päilyväsilmän, enp' ota sittenkään. Valikoikoon toisen akhaijin, 391 mies isovaltaisempi jok' on sekä mielehisempi. Sill' ikivaltain turvin jos kotimaille ma saavun, Peleus itsekin kai on katsova morsion mulle.
Valtia-herraks taas olen noussut Pohjolan maille, En kehu, sen sanon vaan, ett' olen mahtava mies. Halla, mun veljeni, on salamielinen ryöväri, julma, Kammona kulkevi hän öisin ja viljoja vie; Rehtinä liikun ma virkani puolesta yöt sekä päivät, Rehtipä, tiedän mä tuon, Pohjolan kansakin on.
Ja käykäät sitten käsi kädessä, Jumalan nimessä ja ilolintuen laulaessa haudan syvyyteen. Niin; mitä itse sanot, Aapeli? AAPELI. Ei minulla mitään sanottavaa ole. EENOKKI. Anna sitten sormus tänne. AAPELI. Tässä tämä on. Otanko ma vastaan sormusta? Voi minua mieletöntä! EENOKKI. Aapeli antaa tämän sormuksen sinulle, Eeva. AAPELI. Veisaa, veisaa! »Saatanan juonet kauvas poista»...
Ja eräs alkoi: »Kukin meistä luottaa myös valattakin lupaukseesi hyvään, kun tahtos vain ei mahdotonta kohtais. Ma siis, ken yksin ennen muita puhun, sua pyydän, maan jos koskaan nähnyt lienet välillä Kaarlen maiden ja Romagnan, sa että kehoittaisit Fanon kansaa mun puolestani rukoilemaan paljon; näin saisin anteheksi synnit raskaat. Ma sieltä olin.
Ma kyllä tukin syyttäjältä suun. Lasiset silmät osta, ja kuin muutkin Katalat valtaviisaat, näkevinäs Tok' ole, vaikk'et näe. Nyt, nyt, nyt, nyt, Pois saappaat! Lujaan, lujemmin, kas niin! EDGAR. Mielettömyyttä, mieltä sekaisin!
EMILIA. Voi sitä hyvää herraa! Cassio parkaa! JAGO. Niin riettaus palkitaan. Emilia, kuule! Kysypäs, miss' ol' iltaisella Cassio. Haa! Vapisetteko? BIANCA. Mun luonani Hän illasti; mut siit' en vapise ma. JAGO. Vai teillä? Mua seuratkaa, ma käsken. EMILIA. Hyi, hyi suas, portto! BIANCA. Min' en mikään portto: Yht' olen siivo kuin mun parjaajani. EMILIA. Kuin minäkö? Hyi suas!