United States or Åland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuolla on taivas, tyttöni tarha: Sinne nyt äidin huokaus käy. Kyynelet näin sanan Tuonehen saattaa: Kohta jo lähtee puoliso pois. Huokaus, kuin tulikypenet, nousee, Siittäen koston salamata. Välkytä miekkaas, taivahan Herra, Salamas iske Pojarihin!"
»Hyvin sinä meidät tunnet», vastasivat puut. »Tuollainen tervassydän kestää miespolvia. Muuten olkoon meidän kesken sanottu, ettemme me teistä kirvesmiehistä liioin pidä, mutta kun noilla sinun hommillasi on sellaiset pohjat, niin ... iske huoletta, hymy huulillaan sitä silloin kaatuu!» Ja Olavi iski niinkuin kaikkien niiden vuosien edestä, joina hän ei ollut kirvestä heiluttanut.
Ja kun synnyinmaa Teiltä parhaaltaan Vaatii uhrianne, Mielen katkeran, Jäisen Gehennan Tarjoatte sille rinnastanne. Herra hengestäs Iske liekkiäs Noihin rahkasoihin! Tunge rintoihin Tulta Horebin, Sielut että syttyis salamoihin! SYRJ
Ensi alussa en voinut eroittaa mitä hän lauloi, mutta sitten kuulin aivan selvästi seuraavat säkeet tunnetusta vanhasta laulusta: Tule, tule, ukonpilvi, tule vainenkin Tapa, tapa multa appi-taatto taitenkin Iske, nuoli, iske anoppihin-äitihin Nuoren vaimon minä kyllä tapan itsekin. Eulampia lauloi yhä kovemmin ja kovemmin; erittäinkin kuuluvasti äänsi hän viimeiset sanat.
Sinä sitten merilakki! Tahdotko sinä sikarin? Hei! Sinusta mies tulee! Tässä on kaksi killinkiä Iske vaan!» »Se on, Jumala paratkoon, Björnholt», Pietari kuiskasi. »Se roisto. Nyt minä » Björnholt huomasi heidät. Hän jätti mellastelijat, kulki heilutellen keppiään molempien ystävysten sivu ja huusi: »Minä toivotan onnea! Itsevaltias kansa viimeinkin noudattaa oikeuksiaan.»
Peisistratus, nuo käsivarret kosta herjaiset, jotka tytärtämme kauloi.» Ja valtias noin lempeästi vastas hänelle kasvoin hiljaisin ja vienoin: »Mit' teemme sille siis, ken vihaa meitä, jos tuomitsemme sen, ken meitä lempii?» Näin sitten kansaa vihan-villitsemää kivittämässä nuorukaista, huutain kovasti toisilleen: »Hänt' iske, iske!»
Kun ei tulta tuhkasissa, Valkiata vakkasessa, Kutkuttele kullaistasi, Katkuttele kaunoistasi: "Anna tulta armaiseni, Valkiaista marjaseni!" Saat sie piitä pikkuruisen, Tauloa taki vähäsen; Iske tuli tuikahuta, Tikkurintahan viritä.
Mutta häväisijän runnot sinä viimein voimasi vasamalla. Iske alas, iske alas, sun kaikki polttava nuoles ja näytä, että sinä yksin olet mailman johtomies ja herra! MARCIA. Jumalan rauha, sinä jalo neito! Kuinka käy leikki? MARIAMNE. Mitä tarkoitatte? MARCIA. Leikkiä, jossa yksi on säkki ja toinen suu. Hoo, te käytätte ukkostanne hyvin.
Jalan käy kuin käden, ja hän kaatuu toisen kerran. Marja on temmannut lapsen ja rientänyt ulos. Anja vaikeroi voipuneena poikkiteloin kynnykselle. Shemeikka retkottaa avutonna lattialla, silmät kiinni, viimeistä iskua odottaen. Vaan Juha ei vielä iske. Hän vetää henkeensä, mutta ei tahdo saada, hän on yhtäkkiä niin näännyksissä, niin heikko, ettei saa kättä liikahtamaan.
Kuvailkaatte Etehenne juhlallista näytelmää: Vilaukseksi vaan peittää hänen murhe, Mutta halki mustan, uhkailevan pilven Liepeästi leimahtaen aukaseevi Ilon taivas kultahelottavan helmans Helinäl, ja impi seisoo morsianna. KASPER. Verratonta, verratonta vallan! Ah! Iske tulta, kiiriköhöön maa ja taivas, Jalonahan seisoo aina Alma, kaunis, Kuni pyhäin kuva tulen välkkynässä!