United States or Aruba ? Vote for the TOP Country of the Week !
Suomussalmi surunsalmi, Autioiden soiden maa, Sua kuiten korven poika Kaihoissaankin rakastaa. Kipsutellen, Kapsutellen Hiihti herra kinosten; Sipsutellen Hipsutellen Hiipi impi kukkaisten. Kumpuralla Kuusen alla Kohtasi ne toisiaan, Kättä löivät, Kyynelöivät, Jälleen yhteen tultuaan. Päivä loisti; Metsä toisti Kuiskeet luonnon haltiain: Virrat aukes, Lammet laukes Suihkannasta suudelmain.
Silloin oli nuorukainen tullut upseeriksi; hän oli alkanut astua sitä tietä, jolle hän kauan oli pyrkinyt. Impi oli enemmän muuttunut; tyttö oli kehinnyt ihanaksi naiseksi; mennyt aika oli täyttänyt kaikki runsaat lupauksensa hänelle; hän oli herttaisempi, viehättävämpi ja lumoovampi kuin koskaan ennen.
Poistaa tuo sinun täytyy. KULLERVO. Sen teen, mutta enpä toki sinun käskystäs, ilkeä Ajatar. Luuletko, että vallassasi olen tai että edes suosiostas huolin, vaikkas mahtavakin olisit? Kuitenkin olet sinä, imelähuulinen impi, mulle vielä vähemmin armas ja parasta, ettäs siirryt meistä pois; mutta mielin kuitenkin kysyä ken olet ja mikä virkas on?
AINA. No, kyllä hän pian lähtee. Mikä meidät muuten perisi. Yhdeksäs kohtaus. Kyllä tämä on juuri se huone, jonne hän neuvoi Voi kuinka tunnen sydämeni sykkivän, kun hänet taasen nähdä saan! Silloin vasta 14-vuotias lapsi, nyt täysi impi, ties kuinka ihana ja kaunis. Tuskin häntä tuntisinkaan enää. Kirjoittihan hän itse suuresti muuttuneensa.
Neito lentohon lehahti noustessa kesäisen päivän. Istui impi lähtehellä, vieritti suruista virttä päivän mennessä majoille, kesähiilun himmetessä, syttyessä syksyn lampun, pohjan tähden tuikkehessa. Huone honkainen humahti, kangas kultainen kumahti, syöksähti sylistä illan tuo kaunis pajarin poika välkkyvällä varsallansa; hetteessä hepoa juotti, naljaeli neitoselle: "Milloin sie minun omani?"
Laulu sanoo: »Joka impi huokaa puoleen Herran; Jos omani ois Nils Lykke kerran!» Entä *hän* ? Elina Gyldenlöve minut pelastaa! VIIDES N
Miksi itket impi? Kaunis olet, kallis olet, muita kallihimpi. Pantu kansan paimeneksi olet tyttö tuhma. Turhat siis on itkusi ja turha untes uhma. Kuule, mitä kuiskin sulle: Perman maassa mahti nyt on Kainuun kaunotarten; ollos valtas vahti! Sukusi sun on tuntureilla suuri sekä sakee. Kahden puolen Kainuun merta ääriään se hakee.
Siihen aikaan, kun olimme Münchenissä, olin minä läheisessä ystävyydessä pullakan baijerilaisen nunnan kanssa, joka oli 27-vuotias, ruskeasilmäinen, koukkunokkainen... Pidä suusi! kuiskasi Bertel ärtyisesti. Sinähän karkoitat nunnan luotamme. Enhän minä ole mitään sanonut. Astukaa sisään, ihana impi, astukaa sisään vain. Lyön vetoa, että siitä on pitkät ajat, kun olette 27 vuotta täyttänyt.
Kuolon syliin tyttö kaunis nukkui, Niinkuin päivä läntehen. Nuoret neidot, kasvinkumppaninsa, Hänen kääreit liinoihin, Koristelit arkkuns kukkasilla; Tuonen tupaan vietiin hän. Kirkas oli pyhäpäivän taivas, Kirkas päivä heluntain. Metsä humisi ja linnut lauloi, Koska impi vietiin pois. Tuli kalmistosta murhejoukko, Eipä impi tullutkaan, Silloin naiset nuoret itkuun päätyi, Ettei tullut ystäväns.
Immikkö aholla itki, Heinätiellä hellehteli, Kirjavaisella kivellä, Paistavalla paaterella. Kyselimmä, lauselimma: "Mitä itket impi rukka, Impi rukka, neito nuori, Ken sua pahoin pitävi, Velikö pahoin pitävi?" "Veljeni hyvin pitävi." Immikkö aholla itki, Heinätiellä hellehteli, Kirjavaisella kivellä, Paistavalla paaterella.