United States or Samoa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuule mitä sinä nyt joutavia? Jopa jo! Ole ihan huoleton, kyllä minä pidän puoliasi. Mutta sinä et saa silloin asettua minua vastaan. Muista se. No niin elä itke enää. Kuule, Hanna! HANNA. Enhän minä itke. JUSSI. Itketpäs. Kas tuota, kun osaa narrata. Tiedänhän minä että itket, mitä sinä kiellät? Näytäpäs silmiäsi no, näytä vaan, näytä. Noo vai et sinä itke? Mikä sinua nyt oikeastaan vaivaa?
Katri itkien kotihin, Kallotellen kartanolle, Ennätti emä kysyä: "Mitä itket piika pieni, Nuorra saamani nureksit? Mene aittahan mäelle, Pane paita palttinainen, Liitä liinan aivinainen, Veä'pä verkainen hamonen, Päälle paian palttinaisen!" Katri kaunis, neito nuori, Meni aittahan mäelle, Löyti rihman rippumasta, Langanpään lapattamasta, Sihen surmansa sukesi, Kuolemansa kohtaeli.
Kauan minä en enään eläne, paniko hän minulle jonkun sanan? Mainitsiko hän koskaan minun nimeäni? Onko hän lähellä minua, vai etäällä? Onko hän liian kaukana, ettei hän ehdi minun luokseni, ennenkuin kuolen? Oi, puhu, äläkä katsele minua niin oudosti. Mitä sinä tarkoitat noilla kyynelilläsi? Jos hän ei ole kuollut, minkätähden sinä itket?"
Hän nosti päätänsä ja kysyi: Etkö sinä ole nukussa? Nelma nyyhkytti: En. Sakris kysyi: Miksi vuoksi sinä itket? Nelma ei vastannut. Rampa kömpi, käsillään huonekaluihin nojaillen, sitä vaaleampaa paikkaa kohti, jonka hän huomasi Nelmaksi... Kosketteli isoilla kourillaan Nelmaa. Ja kysyi uudestaan, vihaisesti: Miksi sinä itket? Miksi et anna minun maata? Nelma ei vastannut, vaan itki.
Ja vanha halava heilutteli tuulessa oksiaan, ja suuria vesipisaroita putoeli sen viheriäisiltä lehdiltä, ikäänkuin se olisi itkenyt. Ja varpuset kysyivät: Miksi itket, halava? Onhan kaikki nyt niin ihanaa! Päivä paistaa, loistavat pilvet kulkevat taivaalla, ja kukkasista ja pensaista leviää suloinen tuoksu. Miksi siis itket, vanha halava?
Lausui kaunis Kultaruusu: »Eväät on emon panemat, itkut immen vierittämät.» Kysyi Karjalan jumala: »Mitä itket, miesten lempi?» Puikutti punainen Ruusu: »Osoa inehmon itken, koko kohtalon kovuutta.» Mursi Luoja leivänkyrsän, pani palasen kannikalle. »Siis kera pitoihin käyös!»
Leon tullessa hän säikähtyi ja koetti kiireesti temmata paperia hänen näkyvistään. Mutta Leo oli jo nähnyt sen, ja havaitsi nyt myös sen syvän surun, joka varsin selvästi kuvautui äidin lempeissä kasvoissa. "Mitä on tapahtunut, rakas äiti?" sanoi Leo hämmästyneenä. "Sinä itket? Mitä tuo vieras sinusta tahtoi?
Varmaan pappi näki vielä selvästi, kuinka kyynel toisen perästä vieri kaleri-orjan poskia myöten ja putosi laivan-kannelle. Liikutettu syvimmästä sääliväisyydestä lähestyi pappi tätä nuorta miestä ja sanoi: "Ystäväni, sinä itket? mikä sinua vaivaa, mikä sinua niin syvälti surettaa?"
Koettelin rukoilla miten vaan osasin, lupasin olla nöyrä ja kuuliainen, vaan ei siitä heltynyt ylivalta. Piimäkuppi, leipäkannikka ja sen päällä vähän voita tuotiin, salpa oven päälle lyötiin ja sanottiin: »Kyllä siellä ei ole hätää, ilman pahoissa juonissasi itket, vaan kyllä siellä sulaa sydämmesi.»
Valheelliseks? Kelle? Ketä kohtaan? OTHELLO. Oi, Desdemona, poistu, poistu, poistu! DESDEMONA. Voi, päivää onnetonta! Miksi itket? Minäkö syypää kyyneliis? Jos kenties Isäni syyksi kotiinkutsumises Sa luulet, älä vihaas minuun pura; Jos hänet kadotit sa, myöskin minä Kadotin hänet.