United States or Italy ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän palasi sentähden kotiinsa, lankesi polvilleen sänkynsä viereen ja tahtoi rukoilla, mutta kaipasi sanoja: Hän tahtoi itkeä, mutta ei voinut. Hänen sydämmensä oli murtumaisillaan surusta, ja hänen kulkkunsa melkein puristui kokoon. Hänellä ei ollut lepoa eikä rauhaa, hänen povessaan oli kohiseva tunteiden virta.

Lautaset tänne, huusi Kirila Petrovitsch, tee hyvin, Anton Pafnutitsch, ja istu sekä kerro, mikset ollut jumalanpalveluksessani ja päivällisiltäkin myöhästyit. Se ei juuri ole sinun mukaistasi: rakastathan sinä rukoilla Jumalaa ja syödä.

Tuulos: Ylhäältä. Häneltä, joka kaikkien oikea isä on, yksin juomarinkin. Koski: Ei sitä sieltä ole saatavissa. Ei ylhäälle voi pyrkiä se, jota vaan vetää alaspäin. Tuulos: Löytyy keino, joka estää teitä vajoamasta. Koski: Mikä se olisi? Tuulos: Rukous. Koski: Sitä en tunne. Tuulos: Teidän täytyy se tuntea. Teidän täytyy rukoilla voimia Jumalalta. Hän yksin auttaa teitä.

Olin itse oppinut puutetta näkemään, mutta nähdä äitini puutteessa se se koski kipeästi sydämmeeni. Melkeinpä epätoivoon olin joutua kunnes lopulta aloin rauhaa Jumalalta rukoilla ja silloin lepoa sainkin. Jumala johdatti mieleeni ajatuksen, joka näytti minulle keinon millä pääsin hädästä.

Tahdon vielä pitää huolen siitäkin, että saatte papin, joka opettaa teitä Kristin-uskossa, ja kirkon, jossa saatte rukoilla." Neekerien riemu-huudot kaikuivat, Emmerich syleili enoansa ja riemueli: "Jumala olkoon kiitetty, joka lähetti Maronit niskoillemme; sillä nyt näen selvästi, mikä hyvä eno minulla on."

Kun hän oli itkusta wähän tyyntynyt, lupasi hän, tyrskien ja niiskuttaen kokewansa nyt tästä edespäin rukoilla Jumalaa, että hän woittaisi kiusauksensa. Hän lupasi koettaa kantaa ristiänsä kärsiwäisyydellä ja wieroittaa itsensä pois wiinan juonnista se oli Jumalan etsiwä armo, joka Asarissa noin puhui.

Sitäpaitsi on vallan turhaa rukoilla sotaonnea yhdessä maassa, sillä liehän tuo jumala rajan toisellakin puolella, on sielläkin kirkkoja, ja rukoillaan sitä sielläkin. Minkätähden sitte jumala on tämän rukouksen kuullut ja lisännyt valtakunnan sotavoimaa niin suunnattomasti? Eiköpä hän vaan lie tahtonut juuri tämän rukouksen kuulemisella rangaista väärinrukoilijoita.

Minä en osaa rukoilla. SELMA. Etkö osaa rukoilla? RAHIKKA. En. SELMA. Kuinka et RAHIKKA. Minua ei kukaan ole opettanut SELMA. No mutta RAHIKKA. Enkä minä voi pyytää, kerjätä. Mitä itse en voi hankkia, sitä olen vailla. SELMA. Mutta onhan Herra sanassaan käskenyt itseään rukoilemaan. RAHIKKA. Minä en ole ollut hänen sanojaan kuulemassa. SELMA. Pekka! Kuinka sinä voit?

Pojat puolestaan närkästyivät muistutuksista ja lähtivät pois huoneesta. Tyytyväisyyden imelä hymyily lepäsi neiti Meadowcroft'in ohuilla huulilla. Hän katsoi isäänsä; sen perästä hän alakuloisesti kohotti silmiään kattoon päin ja sanoi: "Me voimme ainoastaan rukoilla niiden puolesta, isäni". Naomi katosi päivällisen jälkeen.

"Minulla ei ole lippua." "Voithan rukoilla Jumalalta sellaista." "Jumala ei anna meille aina mitä me rukoilemme." "Jumala on ilkeä, Jumala on ilkeä!" sanoi lapsi itkien. "Vaiti, niin ei saa pieni Kaarle sanoa." "Tahdon saada lipun, tahdon saada lipun," nyyhkytti hän itsepäisesti.