United States or Dominica ? Vote for the TOP Country of the Week !


AKSEL. Uskollisuuttan' älä viero. Vastoin Sen aiett' ois se aivan. Täss' on liinaa. HAKON. Miks säpsähdit? Voi, kaikkivaltias! Sen liinan tunnen. AKSEL. Tuskas hillitse! HAKON. sidot mua sillä vaattehella? AKSEL. Niin, ett'ei kuiviin juokse veresi. HAKON. sidot mua sillä vaattehella, Joll' onnesi ma raastoin? AKSEL. Herra, toinen Tää liina on. HAKON. Ei, ei.

Antakaa vaarin olla, hyi, onko Liinan tapa tehdä niin! sanoi äiti vakavasti pikku Liinalle, joka oli pistänyt pyylevän kätensä notariuksen kaulaliinan sisäpuolelle ja uhkasi hävittää koko paryrin. Tärkeä uutinen? kysyivät molemmat. Niin, näet, Emili, minä en ole saattanut ennenkuin vasta äidin kuoltua varastaa vanhaa Raamattuasi. Kiitos isä! Onko se mukana?

Niin käveli nyt tuo vanhus, ilman muuta tarkotusta, kuin se, että kerran saisi seisahtua. Liinan tultua, näkyi hän heräävän haluttomuudestansa. Hän vei tytön Kaarlon kamariin.

"Eipä, mutta minusta olisi hauskaa, jos hän saisi nähdä, että meidän taloon tulee nuori herra, sillä sitten olen varma siitä, että hän ja joku tyttäristä lentää tänne huomispäivänä. Muutoin saattaisi olla sangen hauskaa näyttää kopealle Donnerin Amalialle Liinan uutta hattua ja beduinikappaa, niin saa hän jotakin josta suuttua."

On täällä kirjassa jo yksi Agnetta Turunen, sanoi konttoristi ystävällisesti naurahtaen. Eihän sitä toki emäntää unohdeta! »Emännästä ensin laulan», sanotaan Paavo Korhosen runoissakin, mukautti Ledenbergkin mielissään hymyillen. Auno toi nyt kahvipannun pöydälle, levitti siihen puhtaan liinan, jonka päälle asetti kahvikupit ja leivoskorin.

DESDEMONA. Luonnoton se kuolo, Jok' etsii meitä rakkautemme tähden! Ah! miks noin alahuultasi sa puret? Verisest' innost' ihan järkkyy ruumiis; Se tietää pahaa. Toivon sentään, toivon, Ett'ei mua tarkoita se. OTHELLO. Vait ja hiljaa! DESDEMONA. Vait olen. Mitä tahdot? OTHELLO. Liinan, josta Niin pidin ja jonk' annoin sulle, annoit Sa Cassiolle. DESDEMONA. En, kautt' autuuteni!

Tyttö punehtui ja astui askeleen ta'apäin. Hän oli niin usein saatettu hämille "Liinan luutnantilla", niinkuin Attalie ja vapaaherratar häntä nimittivät, niin että hän melkein pelkäsi noin yht'äkkiä saavansa tuon tärkeän kysymyksen. Minulla on teille kirje, jatkoi Berndtsson, ottaessansa esiin tuon pienen kirjeen.

"Kun nyt niin on, ei kenenkään velvollisuus liene tahallansa laittaa noita onnettomia luudankantajia, eikä havumuijia. Me olemme nyt menossa Munkkiniemeen ja arvaan, että siellä tulee ratkaistavaksi Liinan kohtalo. Mikäpä tuo muu tulee hänestäkään, kuin havu- ja luutamuija, jos hänet työnnetään väkisin sellaisen laiskan kanssa asumaan", sanoi Elsa.

Ei, ei niin oikeastaan, mutta kas, tuo oli vähällä tapahtua, ja jollei Herra Helmer olisi pelastanut rovastia, olisi hän kyllä jäänyt sinne. Mutta kas, Herra Helmer vahingoittui, hän, kun uuninpiippu putosi alas; he kantoivat hänen kotiin, mutta kyllä hän vielä elää. Molemmat ystävät riensivät sinne. Astuessansa huoneesen, oli siellä jo ennen heitä ukko Mollén ja Liinan täti.

Kalat olivat vihdoin kypsät, mutta tarvittiinhan maitoakin, ja sidottuansa holsteinilaisen liinan päähänsä otti hän pytyn ja lähti noutamaan mitä hänelle oli luvattu. Helena Löfving oli kovaa kokenut nainen ja kovaa kokeneen miehen vaimo.