United States or Djibouti ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Lars Andreas är mit namn mig till ära och ingen skam dett är mig, år 1770 d. 3/2 mån i dopet gifvit och i lifsens k inskrifvit. NB: i Carls ona." Vanhan virsikirjan kannesta. Poijat vanhan Juhanin Joutui eri toimihin: Yhdestä sukesi paakar', Lassista satulamaakar'. Kisälliksi päästyään Matka-into syttyi tään: Reppu selkään, taskuun passi! Patikoimaan läksi Lassi.
Katri itkien kotihin, Kallotellen kartanolle, Ennätti emä kysyä: "Mitä itket piika pieni, Nuorra saamani nureksit? Mene aittahan mäelle, Pane paita palttinainen, Liitä liinan aivinainen, Veä'pä verkainen hamonen, Päälle paian palttinaisen!" Katri kaunis, neito nuori, Meni aittahan mäelle, Löyti rihman rippumasta, Langanpään lapattamasta, Sihen surmansa sukesi, Kuolemansa kohtaeli.
Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi: "Jo nyt on kummat kuulununna, turmiot tapahtununna, kun pi'in oman sisaren, turmelin emoni tuoman! "Tulin viennästä vetojen, maarahojen maksannasta. Päätyi neito vastahani; mie tuota kisauttelin: se oli sisarueni, se oman emoni lapsi! "Se jo surmansa sukesi, kuolemansa kohtaeli kosken kuohu'un kovahan, palavahan pyörtehesen.
Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, pään on peltohon sysäsi, perän painoi kankahasen, kären käänti rintahansa, itse iskihe kärelle. Siihen surmansa sukesi, kuolemansa kohtaeli. Se oli surma nuoren miehen, kuolo Kullervo urohon, loppu ainakin urosta, kuolema kovaosaista.
Liian suureksi sukesi, ylen kasvoi ylpeäksi, voimasta oman väkensä, oman tietonsa tajusta, oman taikansa tehosta, oman hengen hekkumasta. Lausui kansan kaiken kuulla, lyylijuhlassa julisti: "Ensi uhri maan on uhri, toinen uhri taivon uhri, kolmas itseni ikuisen, herran heitä korkeamman!" Kuuli kansa kauhistuen.
Liekki syö sukutalosi, Kalpa heimosi hävitti. Itsekin, veren imijä, Itara sukusi syöjä, Mene Tuonelan tuville, Siellä käy sukusotasi. Tuosta lahjoitan sinulle Armosurman miekastani Kuole! Orjanko kädestä Minun surmani sukesi! Tämäkö sukuni loppu Missä kostaja, jumalat? Kuolee. KULLERVO. Orjan et kädestä kuollut: Kuka sortajan kukisti, Se vapaist' on ensimmäinen.
Tuosta suuttui suuri miesi, Ruotus julmaksi rupesi, Suoritti soan tulisen, Päälle kaulan kaikkivallan; Sata miestä miekallista, Tuhat rauaista urosta, Luojan surmaksi sukesi, Katomaksi kaikkivallan.
Lemminkäinen, lieto poika, lauloi ruskean reposen: se söi nää'än kultarinnan, karvan kaunihin kaotti. Pohjolainen, pitkä poika, kanan suustansa sukesi sillalla sipoamahan tuon reposen suun e'essä. Lemminkäinen, lieto poika, haukan suustansa sukesi, kieleltä käpeäkynnen: sepä kiskalti kanasen.
Sihen surmansa sukesi, Kuolemansa kohtaeli, Sanoi kerran mennessänsä: "Elkäte etiset sulhot Tahtoko tytärtä toisen Vasten mieltä mieholahan!" Hannus Pannus. Hannus Pannus, mies koria, Läksi Koskelta kosihin Virran nuorinta tytärtä, Pajarin parasta lasta. Sanoi sinne tultuansa, Pajarihin päästyänsä: "Paras minulle, ei pahinta, Pisin minulle, ei lyhintä."