United States or Latvia ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Mikä, veljeni", kysyi Goto jääden rauhallisesti istumaan ja katsellen häntä ihmeissään suurilla, heleänsinisillä silmillään. "Jollet sinä sitä tiedä", vastasi Adalgot melkein vihaisena, "niin en voi sitä sinulle sanoa. Lähden pajaan takomaan itselleni uusia nuolenkärkiä. Anna minulle suudelma! Kas niin! "Anna nyt minun suudella silmiäsi ja vaaleata tukkaasi.
"Aina paremmin", ihmetteli Antti, "kun sinä et tahdo? Etkö kuitenkaan ole kauniin Rietun puoleen silmiäsi heittänyt?"
ROSSE. Linnanne vallattu on; vaimo, lapset Tylysti murhatut; jos tavan kerron, Niin lisään tuohon uhririistan röykköön Teidänkin ruumihinne. MALCOLM. Armon Herra! Mies, älä silmiäsi hattuun peitä; Tuo tuskas ilmi: suru, joll' ei kieltä, Kiduttain kiusaa vaivattua mieltä! MACDUFF. Lapsetko myöskin? ROSSE. Vaimo, lapset, orjat, Mitä vaan löyttiin. MACDUFF. Voi, ett' olin poissa! Ja vaimonikin myös?
Mutta minä voin nähdä yhteyden... Voit tuskin nähdä omia silmiäsi. Häpeäisit vähän! Jos tietäisit, kuinka ne verestävät! Nähdä silmiään? Sitä ei voi jumalakaan. Mutta että minun pitäisi hävetä silmät päästäni siksi, että minä en ole luonut niitä, niin se on nietu...
Pentti Esanpoika saapui samassa. Kun hän näki vielä sulkemattoman kirjan Elsan edessä, lausui hän: "Luulenpa varmaan, että olet taas ollut vahingoittamassa silmiäsi lukemalla hämärässä! Neuvoista ja varoituksista et pidä lukua, ja minä katson sinun tekeväsi syypääksi itsesi liian varhaiseen kuolemaan!"
Käy huuhtomassa silmiäsi vedellä ja ole niinkuin ihmiset. Isän ääni oli kylliksi vakavaa muistuttamaan, että nyt täytyy mukautua, tai häneltä kärsimys kohta loppuu. Anna Liisa sen ymmärsi ja lähti tottelevaisena liikkeelle.
Liisa unohtaa, että minä olen nyt rouva. LIISA. Unohtaisinko sitä! Mutta SIIRI. Ja että Liisa on velvollinen tottelemaan minua. LIISA. Senhän sanoo järkikin. SIIRI. Kukahan se lienee? Kiiruhda avaamaan. Voi, taivas! Nytkös Siiri riemastuu! SIIRI ja AGNES. SIIRI. Ei, mutta mitä minä näen! Sinä, Agnes! AGNES. Niin, minä itse eikä kukaan muu. No, kultaseni, älähän pudota silmiäsi.
Sinä tiesit, että sinulla oli enemmän kykyä ja parempia luonnonlahjoja, kuin useimmilla muilla, ja hän rakasti toista, joka ei mielestäsi ollut sinun vertaisesi; kas, se juuri on haava, ja siitä ajasta saakka olet sinä vihannut koko naissukua. Mitä hyvää heissä on sitä sinun ei tehnyt mieli nähdä, vaan toit esiin kaikki heidän pahimmat ja heikoimmat puolensa, joilla kyllästytit silmiäsi.
Mutta sinulla, Anna, on tarjolla toinen, jonka sydäntä woit paremmin liikuttaa. Anna, Kola odottaa nähdä sinun silmiäsi. Katso, hän on tuossa!" Puolalainen seisoi Annan seljän takana, Anna säikähti ja hypähti ylös aikoen paeta, mutta se oli jo kowin myöhään; Puolalainen oli jo tawannut hänen kätensä ja wetänyt sen huulillensa, nöyrästi kumartaen nuorelle tytölle.
Nevan neito vettä kantoi, Läpi linnan; lähtehestä; Notkui korvot, notkui koivut, Neion nuoren olkapäillä. Kelle neito vettä kantoi? Isollensa silmivettä: "Pese iso silmiäsi, Tahi karsi korviasi! Mene iso ilvesmaalle; Osta sieltä ostamia, Itsellesi ilveshattu! Mene siitä Puolan maalle; Osta sieltä ostamia, Pojallesi puolahattu!