United States or Morocco ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kuolemassakin hän rauhallisesti hymyili minulle, ikäänkuin ei olisi tuskiani käsittänyt. "Oli kevät, suloinen, myhäilevä kevät. Linnut lauloivat, kukat tuoksuivat. Vaan minä olin kadottanut elämisen halun. "Kolmen päivän kuluttua kaivoin haudan mökin kupeella kasvavan suuren koivun juurelle ja peitin rakkaan Marjattani maan poveen.

Hänen äitinsä, jonka ainoa tytär Susie oli, puki hänet aina varsin siististi ja somasti. "Ah, Susie kulta", sanoi äitini, joka talutti minua kädestä, "tässä on minulla pieni poikanen, joka tulee käymään tässä koulussa, ja josta siis saat leikkitoverin". Varsin suloinen oli tuo pieni Evan tytär!

Nuori emäntä ottaa kiireimmiten vettä kauhaan, rientää ikkunan luo, minä ojennan jo käteni, mutta samassa kapteeni ärjäsee: »Ei saa erota rivistäEi auttanut muu kuin jättää suloinen vesi ja rientää sukkelaan paikalleni. Kun sieltä taakseni vielä vilkasin, sain harmikseni nähdä, kuinka emäntä tuon kalliin jumalanlahjan maahan heitti. Tilani oli todella kauhea.

Päivät olivat poutakirkkaita, vaikka vähän tuulisia, mutta illalla tuntui kuin tuuli olisi yölevolle käynyt. Suuri, suloinen rauha tuntui vallitsevan sisäjärvien varjoisilla rannoilla. Varmaan linnutkin päivällisistä perhehuolistaan olivat äänettömiksi väsyneet kosk'ei pienintä piipettä heiltä kuulunut suuret laulajat olivatkin tosin jo muuttomatkoillaan.

Susanna kertoi myös ylioppilaan luvanneen, ett'ei hän enään koskaan menisi kihloihin, ja mielellään olkoon hän menemättä, sillä ei suinkaan löydy ketään, joka hänestä välittäisi. Tämän luutnantti Karlson'in tunnen hyvin hyvästi, et voi uskoa kuinka hän on suloinen. Hän on niin komea, niin hauska ja tarjoo vähän väliä minulle limonaadia jään kanssa ja muita herkkuja.

Samalla tunsi hän ikäänkuin pieniä kylmiä muurahaisia olisi kihissyt pitkin hänen selkärankaansa, sanomattoman suloinen raukeus sai hänen jalkansa kuolemaan, ja unenhalu kutkutti hänen suu- ja silmä-pieliään.

Mikä suloinen tunne nuorelle mielelle nousta kosteasta, kylmästä pimeydestä kuin haudasta kirkkaaseen päivänvaloon, keväiseen ilmaan, vapauteen, elämään ja raittiiseen tuuleen kuulemaan kaikilta oksilta heläjävää linnunlaulua!

Molempain herrain riisuessa turkit ja päällyssaappaat yltään ja Ison-Olan kantaessa matkakapineet vierashuoneesen, levisi salista n.k. kuningassuitsutuksesta suloinen tuoksu, joka heti herätti kapteeni Rönnov'in ritarillisia taipumuksia, saattaen häntä muistamaan talon emäntää, jota hän jälleennäkemisen ilossa entisen kumppaninsa tähden oli ollut unohtamaisillaan.

"Enkö minä ole sen hirmuisen, pyhän inkvisitionin vallassa?" "Olette, kallis neitiseni," vastasi Appellona järkevästi; "mutta te olette tulleet tänne ainoasti kokemaan, mikä suloinen olopaikka tämä on, eikä kärsimään sitä hirmuisuutta, josta rahvas tietää niin paljon kertoa.

Täti Trevylyania seuraa juuri semmoinen suloinen, ihmeellinen ja ryytimäinen pyhyyden tuoksu, kuin vanha Yrjö Herbert mielellään olisi tahtonut kätkeä noihin merkillisiin hajuvaasuihinsa, omiin herttaisiin vanhoihin lauluihinsa; jonkunlainen pyhäksi suitsutukseksi sekotettujen ruusulehtien ja itämaisten ryytien lemu.