United States or Grenada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tervehdysrunossaan sanoo Martti Hedenberg muun muassa: Niinkuin päivä kiertää kautta taivahan ja paistaa yli kaiken laajan maailman; niin KUNINKAAMME valaissut on valollaan Perman, Suomen suot ja kylmän Thulen maan j.n.e.
Puma kouran kohottaa: »Kuin sormet, jotka avaan, Perman perhe hajoaa, jos haaveistas et havaa.» Armi käden kaulahan vie lemmen-leikkijälleen. »Ja kuin suukko lämpöinen ma kansan liitän jälleen.» Puman silmät salamoi: »Kuin sylkemäni sylki putoova on Perman pää, mi hyvän neuvon hylki.» Suuttuu suuri kuningas. Hän vihoin maata polki. »Ja ma sullon sylkijät kuin särkyy tämä solki.»
Kauniit ovat Kainuun naiset, tarvaat talvi-öissä, vaaralliset sodassa ja sorjat rauhan töissä. Hallaisissa hameissa ne hiihtelee ja laulaa, kullat huljuu kulmilla ja hopeat pitkin kaulaa.» Haastavi Kolfrosta-äiti. Painuu kesäpäivä. Haihdu immen otsalta ei osattoman häivä. Tunne rippi-isäänsä ei Perman ristikansa. Vieri enää virtana ei sanat huuliltansa.
Kova on Kolfrosta-äiti; katsomassa käypi neittä kammiossa hän, kun ilta hämärtäypi. Tuli tuima silmässään ja huuli ohut, kapee. Noin hän neittä nuhtelee, min miel' on ange, apee: »Perman pentu vienosuu, sun vikinääs en siedä, säkkiin sinut ompelen ja heitän virran viedä.» Toki toisti povellensa immen pään hän painaa, kutria sen silittää ja lauhan äänen lainaa: »Lapsi lienet tyttäreni.
Tsheremissin kieli, jota niin-ikään on kaksi murretta: Niitty-Tsheremissien ja Vuori-Tsheremissien murre; Permalaiset kielet: Syrjäänin ja Perman kielet, jotka ovat hyvin lähellä toisiansa, sekä Votjakin kieli; Obilainen kieli-yhteys: Ostjakin ja Voguulin kieli; Unkarin eli Magyarin kieli.
Mikä perspektiivi! Mitkä rohkeat, kansallisromantiset näköalat! Mikä sisällinen tuli mahtoi palaa siinä miehessä, joka täten uneksi uudesta-rakentavansa ainakin kirjallisessa suhteessa muinaisen Perman tarunomaista valta-asemaa!
Unelma käy edellä ajatuksen, ajatus edellä teon. Elias Lönnrot oli suuri uneksija. Kalevalan toisen painoksen esipuheesta me saamme pienen aavistuksen siitä, mitä tuo yksinäinen mies miettii Karjalan erämaita samotessaan. Hän miettii, missä mahtaa olla näiden kansanrunojen yhteinen alkukoti, joita hän niin väsymättömällä innolla keräilee ja joita hän romantisen aikansa lapsena niin rakastaa. Hän tuumii, kuka on ne ensin runoillut ja mikä aika Suomen kansan historiassa on voinut olla kyllin suuri niitä synnyttämään. Ja hän tulee siihen päätökseen, että ne eivät ole saattaneet syntyä muulloin kuin muinaisen, vapaan ja itsenäisen Perman vallan aikoina, Vienan ja
Miksi itket impi? Kaunis olet, kallis olet, muita kallihimpi. Pantu kansan paimeneksi olet tyttö tuhma. Turhat siis on itkusi ja turha untes uhma. Kuule, mitä kuiskin sulle: Perman maassa mahti nyt on Kainuun kaunotarten; ollos valtas vahti! Sukusi sun on tuntureilla suuri sekä sakee. Kahden puolen Kainuun merta ääriään se hakee.
Kuva maahan romahtaa. Sen vartiat jo kuulee, kuulee koko Perman maa. »Nyt, toveri, päin tuuleen!» Seisoo hetken Thorer Hund. Vois immen viedä myötä? Kauhistuen katsellut tää sankarin on työtä. Huudot täyttää tarhan jo. »Kai keralla sa tulet?» Vait on impi ylpeä. »Vai vihainenko olet?» »Joudu!» Karli huutavi, »nyt tule taikka lähden». »Siunaan», kuiskaa Thorer Hund, »sua tämän työsi tähden».
Varjoa kaksi näkee hän, on toinen Perman kukka. Kuutamossa kultainen tuon lainehtiipi tukka. Toinen ritar' uljas on, sen säihkyy rautapaita. »Nimeni on Thorer Hund. Ma matkaan merta, maita. Sota on sorja elämäin ja maani mun on Norja. Kuningasta kuulla voin, en olla toisen orja. Kumppalini Karli on, hän valkamassa vartoo. Huomis-iltaan hyvästi! Sua sydämeni hartoo.»