United States or Zimbabwe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Itse Iivana isäntä, Meiän kuulu kullan solki Kettukenkäset jalassa, Kut' ei pauka pakkasella, Ei kolka kovalla säällä, Likennäksen linnan luoksi, Kivet on kirkkoa jälellä, Torit linnan torniloita, Patsahat papin tupoa, Itse pappi paiatonna, Ruotsin kaunis kaatiotta. Puntuksen sota.
Nuor' olen, verevä, raitis Kuin kevät, kuin aamukaste. Minkä teenkin, teen vapaasti, Kun rakastan veljeäni, Aimo miestä eikö totta? KULLERVO. Niin veljesi. Mut kälysi Sulle on tyly emäntä. Hän on polvea pohatan, Sinä työjalon sukua. Hän on käskijä sinulle, Sinä tottelet kuin orja. ANJA. Miksi tuota muistuttelet? Työ on tervetten elämä. KULLERVO. Annahan minulle solki, Niin sen laitan!
Tapio esim. on »havuhattu, naavaturkki», hänen puolisonsa Mimerkki »siniviitta, punasukka»; Kullervo on »sinisukka», »kullan solki», »kengän kanta kaunokainen». Joskus harvoin vaan on ulkonäkö ja vaatteus laveammin kuvattu, mihinkään tekoon liittämättä.
Niin yhdet, tinakannuja rämistäen, toiset toisaalta näin: Kauko on meidän! Oma on omamme Ahti! Kaukon pitää meidän kera kisata! Tarttuivat toisiaan käsiin, tekivät piirin, riehahtivat pyörimään ja laulamaan: Se on ahti Saarelainen, se on kaunis Kaukomieli, se on veitikka verevä, hius sorea, solki kaunis, pitkä tukka, parta kaunis, jalan nousu virman varsan.
"Kas, neitoseni, kaikkihan sä arvaatkin, Ja emmekö siis häitä me jo viettäiskin? Solki en mä oo, ja syömmein sykkäilee, Ja häiden jälkeen päivä aina paistelee". Ensimmäiseen tulliportin läheiseen ravintolaan he poikkesivat, ja kun Johannes oli käskenyt hyvää kahvia, sanoi Amrei: "Hyvästi tää maailma sittenkin on järjestetty!
Onko mulla aika akkoja halata, kun minulle vilkuttavi kunnian ikuiset immet? Mik' on nainen? Paidan solki, tiuku vempeleen nenässä, luotu hetken heilumahan ja toisen lakastumahan. Te ette tunne myrskyn kieltä soipoa korvissa urohon! Sydän, mökki, syli, suukko se matala maailmanne.
Hän antoi merkin Valerialle, jolle herttua Guntaris oli parhaansa mukaan selostanut keskustelun latinankielellä. Valeria nousi jalona, vaatimattoman ylväänä istuimeltaan. Hän oli pukeutunut valkoiseen, pitkään, laahukselliseen roomalais-kreikkalaiseen pukuun, jota kiinnitti kultavyö ja olkapäällä solki.
Eikä Juha ollut ennen monesti vierasta niin lämpimin sydämin pöytään kutsunut kuin Shemeikan nyt odottavalle aterialle, johon Marja, korea huivi harteilla ja solki rinnassa välkkäen, ja hyvän mielen hymy huulilla, kantoi yhä uusia hyviä, tuvasta ruoka-aittaan ja aitasta tupaan keikkuen. Syötiin ja syötyä vielä maisteltiin Shemeikan makeata. Ja juteltiin kolmisin.
Miihkali liikahtamatta tarkasteli heitä. Pienemmän harmaan päähineen alla pilkisti nuoren naisen muoto ja muutamia loistavia hiuskutreja, pehmeitä kuin kehräämätön silkki. Toisen viitta oli edestä vähän auki ja raosta välähteli keltainen nahkapaita ja mustan nahkavyön solki. Oli kuitenkin jo niin hämärä, että kaikki näkyi kuin sumusta eikä ollenkaan selvästi.
Iivana iso isäntä, Meiän kuulu kullan solki, Siitä suuttui, siitä syäntyi, Kovin suuttui ja vihastui, Pani pyssyt pyykämähän, Umpiputket ulvomahan, Avokurkut ammomahan, Jalot jouset joikumahan, Alla Wiipurin vihannan, Alla suuren Suomen linnan.