United States or Northern Mariana Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sä tulet onnelliseks Ilmari! Jos Jumala niin sallii... ILMARI. Pispaksi Ma tulen äiti! KERTTU. Siksi tullakses Sun pitää mennä pispan kanssa nyt... ILMARI. Tuon kauniin lakin saanko jos ma menen? ANDRAEAS. Saat vielä kauniimman! Niin mennäänpäs! KAARLO. Mun tänne ritar Maunu lähetti. Hän pyytää teitä rientämään.
Isä määräs sulhon toisen: Impi häitä pakeneepi. Metsä öinen huokaileepi, Siinä liitää haamukansa. Impi häitä pakeneepi: Ritar' noutaa armastansa. Siinä liitää haamukansa, Täyttäin korven kulmakkehen. Ritar' noutaa armastansa, Haamu urhon kaatunehen. Täyttäin korven kulmakkehen Veisaa joukko tuonelainen. «Haamu urhon kaatunehen,» «Sua seuraan, armahainen!»
MAUNU. Niin pitkän ajan hänen kerskua Ma suon kuin auringon on noususta Sen laskuun. Niin totta kuin ma ritar Maunu olen! Ah! Yksi velvollisuus minulla Viel' ompi täytettävänä. Hän läksi! Nimessä Jumalan kolm' yhteisen Sen saman valan teemme jokainen! Jam mortuus Henricus, Crudeliter truncatus, Inter sanctos positus, A Deo amatus. Sancte pater Henrice, Ter qvater beate Deo nos commenda!
Usmaan uupuu laakso, vuori, Tuuli puita ryskyttääpi. «Terveeks jää, mun impen' nuori!» Ritar' rientää, kulta jääpi. Tuuli puita ryskyttääpi, Leivo pieni tietä astuu. Ritar' rientää, kulta jääpi, Murheest' immen silmä kastuu. Leivo pieni tietä astuu: Kunne matka kiurukoisen? Murheest' immen silmä kastuu: Isä määräs sulhon toisen. Kunne matka kiurukoisen? Metsä öinen huokaileepi.
WILHELM. Sit' Aksel toivoi, että samaan hautaan Sijansa sais, kuin Valpur. VALPURI. Samaan hautaan? Ah, sehän suloista. Mut, jalo ritar', Ei käy se laatuun. Kihloiss' eivät Aksel Ja Valpur olleet. Voi, ei käy se laatuun. WILHELM. Sormus, jos Näen oikein. VALPURI. Sormus? Niin, se Akselin On sormus. Tunnen sen. VALPURI. Se hautaan siis Ei kierinyt? Es'isämme!
Ja rientäen kiiruhtaa, Alas tarhaan astuvi uskaliaasti Ritar' uljas, vakaa Ja piiristä, miss' nuo hirviöt makaa, Hansikkaan ottavi rohkeasti. Ja vallasnaiset ja ylimykset Nyt kauhu valtaa ja ihmetykset, Ja nöyränä hansikkaan hän tuo.
VALPURI. No niin! Sä näetkö, jalo Wilhelm, tuolla On loukoss' äitin' haudan luona harppu. Mont' unetonta yötä Valpur ääntään Korotti hautain keskellä sen kanssa. Mont' erää ritar' Aaken laulun sillä Aloitti hän. En päähän koskaan päässyt, Kun kuuma kyynelvirta vienon äänen Jo vaivutti. Vaan, jalo ritarini, Jumala lujemman soi luonnon sulle; Sa harppu ota, tuonne vastapäätä Mun Akselian' istu, pylvään viereen; Ja laula kielten soitoll' laulu loppuun, Joll' aikaa Valpur vieress' Akselinsa On polvillaan.
Ritar' on hän ristinpuun. On Vienan suussa luoto. Luodon päässä kuusten all' on kivillä kirkon muoto. Siinä saarnaa Tapani. Käy kuulijoita hällä. Moni sanan lohdun saa jo mieltä lämpimällä. Moni myöskin pahenee ja käypi luokse Puman: »Joudu! Oppi väärä jo saa voiton maassa Juman.» Puma päätä pudistaa: »On oppi väärä ollut kauvan maassa Perman jo. Siit' turmio on tullut.»
SALADIN. Joko uskot, Sittah, ett' Assad kunnon, kaunis nuori mies on ollut? SITTAH. Jos on ollut, eikä sulla tää ritar' istunut lie mallina! Vaan kuinka tiedustella unhoittanut oot hänen vanhempiaan? SALADIN. Erittäinkin kai äitiään? Täss' onko maassa käynyt hän koskaan? Eikö niin? SITTAH. Siit' otat selon! SALADIN. Oh, helpon helppoa!
RISTIRITARI. Arvon herra, enempää tuskin kuin mit' on jo ehkä vähemmän pikemmin. PATRIARKKA. Ma toivon sentään, noin hurskas ritar' että kauankin kukoistaa vielä hyödyks kristikunnan ja kunniaksi Herran asian! Ja kukoistaakin, jos vain taidolla nuor' uljuus ijän kypsän neuvoa haluaa noudattaa. Vaan muuten, millä voin herraa palvella?