United States or Guinea-Bissau ? Vote for the TOP Country of the Week !
Englantilainen miettii hetken, vetäisee savun piipustaan, nielee ja päästää sen verkalleen sieraimistaan ulos ja sanoo sitten, että hän kalastaa mieluummin omalla vavallaan ja kuivaperholla. Olihan minusta turha olla sellainen puristi, mutta oli se minusta samalla yhtä tyylikästä kuin hänen ongintansa yleensäkin. Kalamies hakee aina itselleen uutta huvia ja vaihtelua.
Sa ilmain, valtavain oikuille Et kulmakarvasi supistane; Siis, kaunottaret jos mutkii kuin, Sa pysyös vallan hymysuin. Turha vaiva. Sa otat päälles se vaiva suur Ett' jokaista varoittaa sivumennen. Miks'ei vaan se virka ei kannata juur: He rientävät pauloihin kuni ennen. Paras. Jos syömes sykkii, pääsi soi Et parempaa halua saata: Ken eksyä ei, eik' lempiä voi, Hän pankoon hautaan maata.
Se näytti tulevan kohti, se näytti kasvavan ja karttuvan, se kävi aina kirkkaammaksi ja häikäisevämmäksi lähetessään... Hän katsoi silmää rävähtämättä. Hän ei ymmärtänyt mitään, hän ei ajatellut enää mitään. Hän näki vain tuon tulevan, hän kuuli vain sen jyminän kuin turmion, kuin kuoleman, kuin uhkaavan kohtalon ja perikadon. Turha väistää, turha välttää sitä... Nyt se huusi taas!
Ajatteli vielä lähteä toiselta puolen rukoilemaan uunia, mutta tuntui se kovin vaikealta ruveta semmoista ihmistä ylönmäärin rukoilemaan, joka pahoissa sydämmissään heittäytyy toista kiusaamaan. Ja jos se ei sittenkään antaisi, niin olisi vaan turha vaiva ja se kiusantekijä saisi suuremman hyvän mielen.
te näätte ennakolta, mitä tuopa on helmassansa tulevainen aika, mut ette nykyisyyden kohtaloita.» Hän mulle: »Lailla heikkosilmäisien etäiset erotamme seikat, sallii sen valon meille vielä Tuomar' ylin. Mut kun he lähestyvät, tapahtuvat, älymme turha on, ja tiedä emme, jos muut ei kerro, maailmasta mitään.
Annaliisa nauroi ja päivitteli mennessään, eikä raatsinut sanoa, että nythän oli turha niitä enää paikata, ilosena vaan siitä, että vanhus jo taisi suruiltansa hymyillä. Kröijer kuollut! huudahti Alarik, nähtyään uutisen sanomalehdissä.
Iloisesti puheli Hanna ostajain kanssa, mittaili, antoi rahan ja pisti muutamille konvehdin tai sokuripalan kaupanpäällekin. Kun puoti viimein tyhjeni, pääsi Mari esittämään asiansa. Turha vaiva; ei tullut mitään. Epäävän vastauksen hän sai. »Mari kulta, minä niin mielelläni antaisin», sanoi Hanna, »mutta, näettekös, minä en uskalla.
Me olimme nyt nähneet kaikki, mitä katsottavaa oli. Turha olisi ollut semmoiselle miehelle, kuin kunnian-arvoisalle Mr.
Joka jumalattomassa elämässä ja kirouksessa saadaan, se siunauksetta menetetään. Mutta ukko vakuutti Jukkea, että turha on hänen ruveta Siiriä pitämään mielessäkään.
Huoaten puhuin: "Julma Poseidon, Vihas hirveä on, Ja itse pelkään Nyt paluumatkaani omaa." Sanat tuskin lausutuks sain, Kun kuohahti veet, Ja valkoaaltoin alta nousi Merenjumala ruokoseppelpää, Ja hän ilkkuen huusi: "Turha pelko, pieni runoseppä! En rahdun vertaa haitata aio Sun laivarukkaas, En henkikultaas tuskaannuttaa Kovin arvelluttavin läikkein.