United States or Saudi Arabia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kautta ilmain tuli liikkuu Tuoksuines, Perho kultasiipi kiikkuu Lehdilläs. Ei sua koske saastahuuli Muiskuillaan, Kaste, päivä, perho, tuuli, Nepä vaan. Kun siis suvitaimen lailla Kaunihin, Kaikki syntyy sotaa vailla, Kauneinkin, Miks' käy murhe, vaiva täällä Rinnakkain, Miks' ei viihdy maamme päällä Rauha vain? Syyslaulu.
LEAR. Oi, parempi sun olis haudassa, kuin alastomin ruumiin kohdata tätä ilmain raivoa. Eikö ihminen ole tuota parempi? Katsokaa tarkoin häntä. Sinä et ole velkaa madolle silkkiä, et pedolle taljaa, et lampaalle villaa, et moskus-kissalle hajuja. Haa! kolme meitä tässä on vääristeltyä, sinä olet oikea, sinä.
Miss' surmantuli tuimin lie, mua sinne viittaa vaarain tie, myös mun se sinne halu vie teit' isäin astumaan! Tuo joutsen ruskost' ilmojen jo vaipui pintaan veen ja tyynnä souti, laulellen siin' iltaan suviseen. Suloa Suomen laulu soi, sen ilmain ilontaa, kuink' unens' siellä päivän koi yökaudet unhottaa.
Katsos, kultani, kuinka kotka koittaa voimiansa: Etkös tahtois kilvoitella taivaan linnun kanssa? Ilmain kautta ja tuulten poikki ja kautta tuon mustan pilven Kiidättää se riemulauluin luokse taivaan kilven. Ja taivaan kilvelle kirjoitettu on kauniita tähtilöitä; On sadottain noita tähtiä, kuin nurmella kukkasvöitä.
Mutta sitten meni tuuli länteen ja siitä pohjoiseen ajaen pois savun, sitten kirkastaen taivaan ja viimein vetäen sen harsoiseen pilveen. Kun näin ilmain vaihteessa usein ottaa, niin lähdin taas koskelle, tehden kuitenkin varmuuden vuoksi sen päätöksen, että, sainpa mitä sain, se suolataan erään toverin purkkiin. Ei muuten ollut ollenkaan otollisin aika päivästä.
Sä henki ilman huokuvan, Sä käsky kuule loihtijan, Kautt' itse Eryktho-taikurin, Mi kuolleet kutsui henkihin; Kautt' Ithakan viisaan valtiaan, Mi lähtehet sai lausumaan, Mi kätköiss' asuu aikain aamun; Kautt' Eurydikeen valjun haamun, Mi palas mailta tuonelan Lumohon iki-laulajan, Kautt' turmataikain kolkhisten Ajoilta Argonautojen! Sä aave ilmain aukeoiden! Sä tullos kiitoskutsun soiden!
Niin tuntuvi, kuin suvipäivänä, Kun korva kuulee tuhat säveltä, Ja rinnat riemuansa uhkuvat, Ja Luojaa kiittää henget hurskahat! Täys', eheä nyt on mun onneni, Mut, voi, kun esteheks' ei lempeni Ois mulle tähdätessä ylöspäin, Luo Luojan, taakse ilmain siintäväin! Kun Ikuisen et sijaa valtaisi Mun sydämessäni, oi, armaani! Kun ikuisen ja maisen onnen vois Niin soinnuttaa, ett'ei ne riidass' ois!
Ja siitä hän nousi melkein kohta, pistäysi kamariin, lankesi polvillensa vuodetta vasten ja rupesi rukoilemaan. Se innostus, joka valtasi ihmiset juhannuksen aikaan ihanain, lämpimäin kesäilmain vuoksi ja sai toivomaan, että ilmain tavaton lämpöisyys korvaisi keväimen puutteen, alkoi saada lauhduttavia vaikutuksia jo heinäkuun alussa, sillä ilmat jäähtyivät.
Maa uhkuu silloin luomisintoansa, Ja voimat silloin työss' on valtavat, Ja halki ilmain elämän soi laulu, Ja yötkin on niin hellät, valoisat! Ihana, armas myös on nuoruusaika: Kaikk' ihaninna silmiin heijastaa. Ja toiveet suuret on, ja suur' on usko, Ja nuorta voimaa rinnat uhkuaa.
Vaan sua, Pohjoinen, sua, viuhuva Läntinen, kutsuu, palveet suo parahimmat Akhilleus, jotta te liekkiin lietsoisitte jo puut rovioidut, joille akhaijit panneet Patroklon ovat itkien, kaivaten kaikki." Virkki ja kiiti jo pois. Heti silloin kumpikin nousi pauhuin hirmuisin, kautt' ilmain pilviä vyörtäin.