United States or Saint Vincent and the Grenadines ? Vote for the TOP Country of the Week !
Itkivät muistoissaan he nyt, eessä Akhilleun jalkain Hektoriaan siin' itki ja vääntelihen polo vanhus, taattoa taas ikävöiden Akhilleus itki ja vuoroin kuoloa Patroklon; majan kaiken voihkina täytti.
Itse hän kieltäytyi tuhon torjunnasta ja turman, vaan toki Patroklon asuhunsa hän vyötteli aimoon, laittoi ottelemaan, kera suuren soi sotaparven. Päivän kaiken taistelivat liki porttia Skaian, kaanneet kaupungin sinä päivänä oisivat, ellei iskenyt maahan Apollo Menoition ois uropoikaa, turmien tuottelijaa, iso jott' ois Hektorin maine.
Noin hän virkki, ja riemusivat kaikk' iliolaiset houkkiot, joilt' älyn pois oli ottanut Pallas Athene. Hektorin turmiokasta he tuumaa puolsivat kaikki, kenkään Pulydamaan ei neuvoa uskonut oivaa. Nauttivat atrian sitten. Vaan yön kaiken akhaijit surmaa Patroklon suri vaikertain, valitellen.
Sullepa lainatkoon hän kamppailuun asun uljaan vois häneks uskoen ehk' urot Troian taistoa karttaa, saisivat hiukan hengähtää sotimielet akhaijit ahdistuksestaan; lepo pienikin ois lepo sentään. 801 Uupunut on vihamies, tepä virkeät, helppo on teidän torjua Troiaan saakka ne laivain luota ja leirin." Virkki, ja Patroklon sydän liikkui, mieli jo syttyi.
Olkaa miehiä, taistelkaa nyt sankaritarmoin, kunnes ylleni saan sovat sorjat kuulun Akhilleun, jotka ma saaliiks sain, kun Patroklon minä kaasin." Virkki ja pois heti riensi jo Hektor heiluvaharja taistelun riehunnasta, ja joutuen juoksi ja ehti 189 kumppanit saavuttaa, tovin matkaa mennehet vasta, kuuluja viemäst' Ilioniin tamineita Akhilleun.
Eivät Patroklon he, Akhilleun ystävän, ruumist' eemmäs voineet alt' asetuiskeen korjata turvaan, 152 sillä jo vainoajat jalan, vaunuin ehtivät kimppuun, Hektor johtajanaan, Priamon vesa, kuin tuli tuima.
Sorjine jos tamineineen nyt tähän heitän Patroklon, joka mult' oman kunnian puoltajamiesnä kaatui, kehnoksuu sit' akhaijit, ken minut nähnee. Vaan häpeää jos peljäten taas koen kohdata yksin Hektorin laumoineen, monet yhden saartavat varmaan; kaikkipa kansa on näät kera Hektorin heiluvaharjan. Vaan nyt moisia miks sydän miettii?
Patroklos hepojaan, ajomiestään huus, pakolaumaa vainoten Ilionin, Lykiankin, vaan, vähämieli, sai tuhon itse. Jos ois hän Akhilleun kieltoa kuullut, välttänyt ois tuhon tuiman kai sekä kuoleman kolkon. Vaan Zeun tahtopa ainian käy yli ihmisen aikeen, karkoittaa väkevimmänkin, hält' ottavi voiton, tai hänet taistoon kannustaa työ helppo se hälle noinpa hän Patroklon nyt rintaan loi uroutta.
Virkki ja laittaa kumppanien jalo käski Akhilleus kattilan kuumenemaan, jalan kolmen kantaman, suuren, pois virutellakseen heti Patroklon verihyyteet. Kattilan nostivat nuo tulen liekkivän päälle ja täyteen vettä sen kantoivat, lisäellen liekkihin puita; sai veden kuumenemaan tuli kaartaen kattilan vatsaa.
Kaattu on Sarpedon, Lykian lujakilpien päämies, kaitsija maan, Lykian luja turva ja tuomari hurskas; peitseen Patroklon hänet sorti jo ankara Ares. Ystävät, auttamahan! Sitä älkää salliko, että hält' asun veisivät myrmidonit sekä saisivat ruumiin raiskata kiukuissaan, kun akhaijeja niin monen monta surmanneet asehemme on laivain luo merinopsain."