United States or Grenada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oi, te kesäiset pohjolan yöt, joina aurinko loistaa Myötään, päilyen veen vienossa taivahan kans'! Teille jos Onnetar sois mun vielä, niin tuntisin kaikki, Saaret ja salmet, ja myös taivaalla tähdet ja kuun. Siellä mun mieleni on ja siellä mun muinoiset muistoin, Sinne mun kultani jäi, sinne mun ystävän' myös.
Sen juhlissa toi hän esiin, sen kalliiks arvioi; hänen silmänsä puhkesi vesiin, joka kerta kun siitä joi. Tuli kuolonaika hälle; nyt maansa ja kaupungit nuo suo kaikki perijälle, mut maljaa ei hän suo. Hän juhla-atrialla oli uljaine seuroineen sukulinnassa, partahalla meren aavan valtaveen. Nous urho juhliva, juoden elon hehkun viimeisen, ja maljaan katseen luoden, veen kuohuun heitti sen.
Kun viha kulki, mi kirkot sulki Ja poltti ja ryösti maat, Kun seutuun laajaan nous metsä taajaan, Ja ol' surmatut asukkaat, Niin silloin yöhön soi metsävyöhön Veen pohjasta kellot ain, Mut nyt miten lienee, ja miks, ken tiennee? Soi enää ne harvoin vain.
Vavahutti polveansa, järkytti jäseniänsä: munat vierähti vetehen, meren aaltohon ajaikse; karskahti munat muruiksi, katkieli kappaleiksi. Ei munat mutahan joua, siepalehet veen sekahan.
Jo lentää tähti tuolta Alas taivaalta säihkeestään! Se lemmen tähti lienee, Min katoovaksi nään! Jo nuoresta omenapuusta Moni kukka ja lehti läks. Jo saapuu ilkkuva tuuli, Ja ne jää sen heiteltäväks. Suuss' salmen joutsen joikuu Ja soutaa yksikseen, Ja hiljemmin yhä laulain Se vaipuu hautaan veen. Niin hämärtyy ja tyyntyy!
Jäi veikot veen varahan, Joutui sormet soutimeksi, Käsivarret vartimeksi, Peukalo perämelaksi. Soua sormet tuolle maalle, Kussa puut punalle paistoi, Puut punalle, maat sinelle, Kivet kiiltävät vaselle, Hopialle hongan oksat, Kullalle kukat kanervan. Oli meillä, kun oliki, Oli ennen aikoinansa, Siskoilla sininen silta, Veikoilla vene punainen.
"Parempi olisi ollut ilman impenä eleä, kuin on nyt tätä nykyä vierähellä veen emona: vilu tääll' on ollakseni, vaiva värjätelläkseni, aalloissa asuakseni, veessä vierielläkseni. "Oi Ukko, ylijumala, ilman kaiken kannattaja! Tule tänne tarvittaissa, käy tänne kutsuttaessa! Päästä piika pintehestä, vaimo vatsanvääntehestä! Käy pian, välehen jou'u, välehemmin tarvitahan!"
Suvultaan heitetty. Kuuli ennen äiti äänen, Iso itkuni tajusi, Kun istuin ison sylissä, Paruin äitin paarmahilla; Nyt ei äiti ääntä kuule, Iso ei itkua tajua. Kuoli tuo kultainen isoni, Kaatu armas kantajani; Jäin mä veljien varahan, Sisarien alle armon. Parempi veen varassa, Kun on veljien varassa, Armahampi alla tuulen, Kun sisaren armon alla.
Hän huomas sen vasta, kun valkeni yö, hän rannalle rientäen juoksi, hän kaahlaa, hän paasihin polvensa lyö, hän kutsuvi armasta luoksi, mut aaltojen taa tää pois katoaa, niin kauniisti kajavat veen yli itkee.
Laulan, laulan laiha piika, Vieritän veretön lapsi; Laulan rannan laiturilla, Vieritän vesikivellä, Johon kaikki aallot käypi, Veen tyrskyt tyyräjävi, Minun raukan laulellessa, Kurjan kuikerrellessani.