United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !


Neito vasten vastaeli: "Enmä tästä ennen joua Kun kiven kuluksi jauhan, Pieksän petkelen periksi, Huhmaren sukuksi survon; Enkä lähe Päivölähän: Päivöläss' on pitkät päivät, Päivät pitkät, yöt lyhyet, Iltaistumat ikävät." Tuli Kemijoin kosija.

Ei se likka kululle joua eikä mieron tiehen, Jos en miestä muualta saa, niin otan sotamiehen. 31. EN NYT EN

Akka tuon sanoiksi virkki: "En joua, käkeäkänä: pere on suuri syötettävä, murkinainen suorittava, leipä paksu leivottava, taikina taputettava; leipä paksu, jauhot pienet, leipoja vähäväkinen." Sanoi Pohjolan isäntä: "Ainap' on akoilla kiire, aina työtä tyttärillä, pankollaki paistuessa, vuotehellaki venyissä. Mene, poika, katsomahan!"

Neito vasten vastaeli: "Enmä tästä ennen joua Kun kiven kuluksi jauhan, Pieksän petkelen periksi, Huhmaren sukuksi survon; Enkä lähe Tuuterihin Tuuteriss' on miehet tuhmat, Miehet tuhmat, naiset laiskat, Tyttäret typerämielet." Tuli Päivölän kosija.

Lauloin ennen, lauloin eilen, Laulaisin tänäki päänä Viel' on virttä tieossani, Saatavillani sanoja; Virttä toista tuulet toisi, Meren aaltoset ajaisi, Linnut liittäisi sanoja, Puien latvat lausehia. Vaan en joua laulamahan Kesäisiltä kiirehiltä, Heliältä hein'ajalta, Kalakuulta kaunihilta; Lohi kultainen kutevi, Kala kaunis karkajavi, Minun lapsen laulellessa, Päivät suotta soitellessa.

Siinä vanha Väinämöinen jo huhusi toisen kerran: "Tuo venettä, Pohjan poika, Väinämöiselle venettä!" Niin sanovi Pohjan poika, itse lausui, vastaeli: "Ei täältä venehet joua. Tule sormin soutimina, kämmenin käsimeloina poikki Pohjolan joesta!" Siinä vanha Väinämöinen arvelee, ajattelevi: "Sep' ei miesi lienekänä, ku on tieltä myösteleikse."

Vaan ei kauvan kahvipannu, Joua kuivaksi kupari, Vieras on oven rivassa, Toinen vieras virstan päässä Tulemassa taipaleella, Jonka kanssa uuen kahvin Itsekin isäntä juopi, Samoin saattaapi emäntä Vielä vierahan huviksi, Kupin juoa kunniaksi, Tahi muistoksi muassa.

Ruma Ruotuksen emäntä Pani puuskahan kätensä, Kupehelle kummallenki, Sanan virkkoi, noin nimesi: "Ei kylyt kylähän joua, Ei saunat Sarajan suulta; On talli Tapiomäellä, Hepohuone hongikossa, Johon lautta lapset luopi, Tuliportto poiat saapi Kun heponen hengännevi, Niinp' on siinä kylpeöte!" Niinp' on, niin sanoi mokomin, Niinpä vainen vastaeli.

Vavahutti polveansa, järkytti jäseniänsä: munat vierähti vetehen, meren aaltohon ajaikse; karskahti munat muruiksi, katkieli kappaleiksi. Ei munat mutahan joua, siepalehet veen sekahan.

Taas on pannu tarkoin juotu, Keikkakaula kallellehen, Vaan ei vielä vaski joua Kovin kauvan kylmillehen, Vielä on oma halunsa, Vielä tallella tapansa Emännällä ennallansa, Puolipäiväisen perästä, Vielä vieraatta paneepi Pannun paikalla tulellen.