United States or Northern Mariana Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


En tieä poloinen poika Poloisiksi päivikseni, Ei ole niitun niittäjätä, Eikä pellon kyntäjätä. Muut niitti isoni niitun, Muut kynti isoni pellon, Mie kynnän kyläväliä, Ahoviertä astuvoitsen, Kangasviertä karhielen, Lehtoviertä lennättelen.

Päivän kolmannen perästä, Viikon päästä viimeistäki, Kohetitihen kuolemahan, Heittihen katoamahan, Sanoi kerran kuollessansa, Sekä virkki viertessänsä: "Läksin puolahan metsälle, Muulle maalle mustikalle; Sinne kana katosin, Sinne kuolin kurja lintu; Elköhön minun isoni, Elköhön iso kuluni, Sinä ilmoissa ikänä, Kuuna kullan valkiana, Kirvesvartta kirjotelko, Kaskimetsiä katselko, Miun kanan kaottuani, Linnun kurjan kuoltuani!"

Suloinen on rauhan riista, Makea sovinnon malja. Niist' on nouseva kotisi, Vaan ei vainon pyörtehestä. NUORI JOUKO. Oi isoni, oi emoni! Ei nyt verta vuodatella. Väinön laulut, Väinön maine, Ne minua ahdistavat, Jott' on pääni pälkähässä Laulan öilläkin unissa. VANHA JOUKO. Väinön laulut Väinön maine! TAINA. Vedä et vertoja hänelle! Olet lapsi laulajaksi Suuren laulajan keralla.

Sanan virkkoi, noin nimesi: "Lempo tänne lähteköhön oven suuhun seisomahan, nokianne nuohomahan, karstoja karistamahan! Eip' ennen minun isoni eikä valtavanhempani seisonut sijalla sillä, oven suussa, orren alla. Olipa sijoa silloin: tanhua orihin olla, tupa pesty miesten tulla, sopet luoa sormikasta, vaarnat miesten vanttuhia, seinät miekkoja laella.

Hupsu tahtonee tapella. Ei sodat sotien lopu, Jos n'ei hilliten häviä. HIEPRA juoksee läähättäen sisään. ARMI. Mikä tuska on tytöllä? Oi isoni, oi emoni! Uusi on tuho tulossa: Kuin vihainen hurttaparvi, Sata miestä miekallista Vierähti ylitse kasken, Sen rähisten, tuon kohisten, Tänne ryskäen tulevat. Suussa soittivat sanoja: "Kullervo Kalervon poika". Ei hyvää se huuto tiedä.

Hän tarttui airoihin ja lähti odotettua vastaan. Päivä oli ollut erinomaisen kaunis. Nyt oli ilta tulossa. Ilta oli vielä kauniimpi, sillä päivän kuumuus ei enää niin rasittanut. Mutta jos olisivat Louhensaarella olevat luoneet silmänsä taivaan rannalle, olisi siellä näkynyt pieni musta pilvi, joka yhä isonemistaan isoni. Vanha väki tuli nyt huoneesta rannalle.

Niin on mieleni poloisen, Mieleni minun poloisen, Kun on myötävän hevosen, Tahi tamman kaupittavan, Tahi ostetun orihin, Tahi miehen tappanehen, Miestä kaksi kaatanehen, Urosta upottanehen. Alene Jumalan aika. Hoi isoni, hoi emoni, Joko nyt kesä tulevi, Kun mun kenkäni kuluvi, Hameheni harvenevi Kun tuo peipo puipertavi, Rastas rannalla panevi?

Kun olin nuorna neitosena, Kukkana ison kotona, Istuin mie Turun korolla, Turun kosken korvaksella, Loin silmäni selälle, Käänsin päätä päivän alle, Näin purren purjehtivan Sekä vieryvän venosen: "Oisko tuo isoni pursi. Tahi velloni venonen?"

Suvultaan heitetty. Kuuli ennen äiti äänen, Iso itkuni tajusi, Kun istuin ison sylissä, Paruin äitin paarmahilla; Nyt ei äiti ääntä kuule, Iso ei itkua tajua. Kuoli tuo kultainen isoni, Kaatu armas kantajani; Jäin veljien varahan, Sisarien alle armon. Parempi veen varassa, Kun on veljien varassa, Armahampi alla tuulen, Kun sisaren armon alla.

Vieras on emon sialla, Vaimo vieras, kun Venakko, Ei sano emon sanoja, Käy ei äitin askelilla, Virkkoi vierahan sanoja, Käypi armon askelilla. Pienuuesta orpo. Piennä heitti minun isoni, Piennä isoni, piennä emoni.