United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mitähän jos ainakin olisi Lippa ottaa ja akottua ja oma mökki laittaa sinne pappilan takalomaille, josta se rouvasti jo lupaili maatilkkua. Ikäihminenkin se on Lippa, vaan ei tuo muudan vuosi taida haitata ... ja kuuluuhan sillä olevan rahojakin jonkun verran ... parisen sataa, kait se sanoi Härmänmäen isäntä, niin että jos olisi ainakin lyöttäytä yhdeksi!...
Ikävä tuo tahtoo tulla, aloitti Reittu rohkaistuneena. Sinä kun et sano rakastavasi minua, niin se huoli tahtoo aivan työntekoa haitata. Uteliaana odotti hän vastausta, nähdäkseen onko se taas miten vihainen. Mutta pelko oli turha, sillä Laara pysyi aivan naurussa suin, kun sanoi: Jokohan tuo siitä tulisi.
Riitaa en rakenna, rauhaa en rukoile, vaan mörköelämää ei pidä puuttuman! lausui Jaakko leikissään. Et sinä, Jaakko, liene mikään riitelijä, vaan Antilla ei aika anna, ja jos niikseen tulee, niin eipä taida hänellä hattua haitata tappeluunkin ryhtyä! lausui äitinsä.
Mahtakoot ne sinun iloisena ja onnellisena löytää, kuitenkaan ei liian iloisena ja onnellisena, sillä sitä et sinä olla taida, jos sinä minua rakkaudella muistelet. Mutta älköön mikään muu sinua haitata mahtako. Sinuun on minun sydämeni koko halu, ja tahtoo minun entinen iloni ja rattoisuuteni usein minut jättää, koska minä ainoasti sinua ajatella taidan.
Hän ajatteli omaa poikaansa ja koetti kaikin voimin kiiruhtaa kulkuansa, että omiensa hätä sitä pikemmin loppuisi ja hän itsekin saisi varman tiedon heidän epäilyttävästä tilastansa. Joulun aatto-iltana saapui Iska palausmatkallansa Ylämyllyn vierastaloon, vaan ei pysähtynyt siihen yöksi, vaikka ulkona näytti raju tuisku olevan tulossa ja väsymys jo häntä alkoi haitata.
"Yksikin kavaltaja linnaväen seassa, korkea herra", vastasi abotti, "voi jo suuresti haitata linnan turvallisuutta, vaikka sitä olisi useammat legionat puolustamassa.
Minä olin hyvä rahoja laskemahan nuorempana, mutta taitaa vanhuuskin jo haitata. Mihinkä ne nyt pannaan? kysyi hän emännältä. Tämä otti kaapista ikivanhan lompakon ja käski panna siihen. Jaakko Jaakonpoika alkoi tupata saamiaan seteleitä lompakkoon. Isävainajan lompuuki, virkkoi. No minä kai saan nyt tämän velkakirjan, sanoi nuorempi mies, ojentaen taas kätensä sitä ottaakseen. Tuota...
Tohtori Galvin pudisti päätään. »Viimeinen uutinen, minkä hänestä kuulin, kertoi hänet lähetetyn New Haveniin tai Bostoniin. Tämä vihollisen käskettävänä oleminen saattaa haitata häntä jonkun verran, mutta parempi sekin kuin piilosopessa makaileminen.» Minä nousin mennäkseni, ja Galvin pusersi minun kättäni.
Ja te vaan aina yrititte eteenpäin. Niin teimme. Kärsimyksissä vaan innostuttiin. Oli kuitenkin seikkoja joita ei innostumallakaan tahtonut voittaa. Toimintaamme tahtoi paljon haitata se, että melkeen kaikki, yksinpä toiset ammattikunnatkin, katselivat pitkin matkaa meitä kieroon. Entinen kurja asemamme oli totuttanut ihmiset meitä halveksimaan.
Päiväkaudet kuljeskelin sitte metsässä tuohta hankkimassa, ja kun niitä sain karttumaan aika tarakat, kannoin ne kotia ja valmistelin niistä konttia, kopsia y.m. tuohiastioita. Ensimältä tahtoi usein taitamattomuus haitata, vaan silloin sain isäni neuvoja ja niin muodoin opin kohta sen taidon täydellisesti.