United States or Burundi ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Hakekoon, Matti, rätterskan kotimieheksi siksi aikaa ja jaksan minä juuri hänen vaivansa maksaakin, jos niikseen tulee ... vaikka oli siitä pestatessa puhettakin markkinoille pääsystä..." Isäntä nauraa virnotteli partaansa ja oli toimessaan väännösvitsoja kiinnittämään. Kyllähän hän sen hyvin tiesi, ett'ei Lippa kotiin jäisi, vaikka se olkoon, mutta teki vain tyttö paralle kiusaa palasen.
Kun sitä ruvettiin tekemään, silloin oli jo tavallisesti ilo korkeimmallaan. Porstuan oven kynnyksellä istui se vanha hovinarri, suuri päänsä käsien nojassa; hän ällisteli meitä vastaan hupsulla, elottomalla katseella. Piipun varsi oli hänellä hampaissa, piipun pesä oli pudonnut pois ja makasi hänen jalkainsa juuressa. Päässä oli lakki edestakaisin käännetty, lippa niskalle päin.
"Ei se ole tyhmän tekemä tuokaan Lippa, nään mä, ... kyllä se asiat arvaavan näkyy... Jopa vain ... markkinathan ne ovat tulossa tässä ... nousevan viikon alussa ... ja sitten me tästä lähdemme Matin kanssa ajella höllöttelemään ... ja lähdemmekin oikein aisakellon läilättäissä ... vai mitä, Matti, eikös lähdetäkin?..." "Hääh?" sanoi Matti ja työstään ylös katsahti.
Härmänmäen Lippa siinä vieressä seisoi ja aina yhtä mukaansa kärttää koetti, vaan ei tahtonut onnistua. "No, Kalle, tule nyt, niin lähdetään niitä lankoja ostamaan...", yritti Lippa taas. "Hääh? Mitä se siinä? Mene melkeesi lankojasi katselemaan ... vietävääkös minä sun langoistasi...", äyväsi Kalle, Rantalan Kalle, vastaan.
Olinpa minäi ennen Kirkon kippa, linnan lippa, Sulhasten syämen syttö, Nuorten miesten mielitietty; Moni katsoi muotoani, Vartaloa valvatteli. Kesät kengässä kepasin, Talvet saksan talluksessa, Turun uuessa tuvassa, Kauppamiehen kartanossa. Join ma kahvia kahesti, Kolmasti koin oluet; Saksa kullaksi saneli, Kanaksensa kauppamiehet, Pienet herrat hertaksensa, Sorsaksensa suuret herrat.
Se onkin enemmän tyynessä tai vain heikossa virrassa uistelevan kuin rannalta virvelöijän ja koskessa heittelevän pyydys. Se on sitäpaitsi arka ja koko lailla vaikeasti käsiteltävä pyydys, sen kuperuus kun pitää olla erilainen eri vahvassa virrassa, jotta liikehtely vastaisi pyörtyneen kalan liikettä, jota ainakin suurempi uistin ja lippa jäljittelee.
"Saatanhan minä Tervosta kengäkset noutaa ... ei sun sentähden tarvitse..." "Kyllä emäntä ne valitsee, kunhan vähä osviittaa annat, niin että ei sun siitä tarvitse huolehtia..." "No, elkää koettakokaan, isäntä, en minä kuitenkaan jää, en ..." kivahti Lippa, kourasi jauhoja vasemman kätensä täyteen ja niitä verkalleen solutellessaan oikealla kädellään hierintä pyöritti.
Pienempiä niistä hän käytti yhdessä perhojen kanssa niin, että hänellä alinna heittosiimassa oli lippa ja ylempänä pari kolme perhosta. Tämä viimemainittu tapa ei minusta ollut oikein asianmukainen enkä minä siinä suhteessa ottanut häneltä oppia.
"Jos hyvinkin sentään lie Matti tarvinnut vannenäreiden ha'ussa... Juokseppas, Lippa, kysymässä Matilta onko se tarvinnut isännän kirvestä... Matti on saunassa näreitä hautomassa!..." Sepähän se oli ottanut! Niiltä ei ruottioilta mikään säily ... ja jos otetaan, niin elähän että paikoilleen tuotaisiin! Sinne heitetään, mihin puuttuu, ett'eikö saattuisi ja uuden osto tulisi...
Mitähän jos ainakin olisi Lippa ottaa ja akottua ja oma mökki laittaa sinne pappilan takalomaille, josta se rouvasti jo lupaili maatilkkua. Ikäihminenkin se on Lippa, vaan ei tuo muudan vuosi taida haitata ... ja kuuluuhan sillä olevan rahojakin jonkun verran ... parisen sataa, kait se sanoi Härmänmäen isäntä, niin että jos olisi ainakin lyöttäytä yhdeksi!...