United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !


Erään tiheän kylän laidassa Pohjanmaalla, matalan ja tiheän männikkö-metsän keskellä, kivikankaalla, on pieni ja vanha mökki, Tinttala on mökin nimi. Mökki on vanha ja riutunut, sillä siinä ei oltu miesmuistiin tehty minkäänlaista uudistusta eikä korjausta.

Mökki oli kyllä köyhä ja pieni, mutta he olivat siihen tottuneet. Tässä olivat viettäneet monta onnellista hetkeä: olihan mökki niin soma ja valoisa kesällä ihanan viinaköynnöksensä kanssa, kukkivine papuineen auringon valaisemien peltojen keskellä.

Niitä aineita ei tosin ollut saatavissa itse Ruikan talossa; mutta vähän matkaa siitä oli mökki, josta saatiin. Ja jota pimeämmäksi ilta muuttui, sitä taajemmaksi kävi liike talon ja mökin välillä. Kyläläisillä oli se luulo että aineet, joita myytiin, olivat Ruikan emännän, vaikka mökin väki niitä myi.

Mähösen mökki oli maantien vieressä rantaan kallistuvalla rinteellä. Pirtin päässä kasvoi iso koivu ja pihalla kaivon vieressä vanha pihlaja. Maantien puolella oli kaksi aittaa ja pihamaan kahden puolen pirttirakennus ja navettaa ja tallirakennus. Rannan puolella oli iso liiteri, jonka ovet olivat selällään.

Nuoret ovat melkein väsymättömiä astumaan. Niinpä Matti ja Elsakin, mutta sitten kun lapselta voimat loppuu, ei hän tahdo päästä paikalta pois. Kun vihdoin viimeinkin pääsivät Kirkkonummelle, oli aurinko jo aikaa laskenut ja tuskin kumpikaan jaksoi liikkua. Oli mökki maantien vieressä, siinä oli vähän enemmän huoneita kuin Elsan kodissa.

Kun sanoma saapui tästä onnettomuudesta, riensivät kaikki kotia pelastaaksensa omaisuuttansa. Heidän joukossaan oli myös muudan köyhä mies, jolla oli ainoastaan pieni mökki. Kun hänelle sanottiin, että tämä oli syttynyt tuleen, mutta että hän vielä ehkä voisi sen sammuttaa taikka ainakin tavaransa pelastaa, kysyi hän, miten oli hänen lähimmän naapurinsa talon laita.

Ja eräänä yönä näin unta, että minä nopeasti kierin auki sen nuoran ja lapsi avasi silmänsä ja kirkkaasti hymyili minulle. Samassa sillä oli vaatteet yllään ja minä nostin sen syliini istumaan ja se osasi lepertää: äiti, äiti! Meillä oli mökki alhaalla harjun rinteellä. Rappusten edessä oli pyöreä kukkapenkki ja pähkinäpuulehtoja.

Tahtoisin mennä hänen luoksensa. Kylän päässä, kolmas mökki sieltäpäin. Vasemmalla puolella on savimökki ja kohta sen takana on hänen toliinsa. Ehkä tulen teitä saattamaan, puhui pehtori iloisesti hymyillen.

Tie poimuttelee kummulta kummulle, milloin nousee näkösälle, milloin kiertelee notkelmissa. Ja tuossa jo onkin ihmisasumus; tuossa toinen havumetsän laidassa, tuossa kolmas, neljäs kokonainen kylä kulon polttaman harjanteen rinnassa, mökki mökin vieressä niinkuin pääskyn pesät käpristyneinä vuoren harmaaseen kivikkoseinään. Mitä peläten? Miksi ei väljemmille aloille? Miksi ei alavammille ahoille?

Etteköhän te mummo tulisi meille niin kauvaksi apuihmiseksi, kun ennätetään toista piikaa saada!" Mummo mietti hetkisen. "Kun minä nyt tässä muutetuksi saan, niin voinhan sinne tulla. Samahan minulle on mitä minä teen. Kyllähän mökki siellä pysyy. Panen paikan oven lukkoon, jos ei satu täällä kotimiestä saamaan." "Minulla on kiire; olkaa niin hyvä ja tulkaa niin pian, kuin vaan joudutte!"