United States or Guam ? Vote for the TOP Country of the Week !


Helena rypisti nenänipukkaansa. »Schrandenilaiset ovat raakaa roskajoukkoa, joiden kanssa ei pidä antautua tekemisiin», tuumi hän. »Minäkin olen paljo mieluummin tädin luona Wartensteinissä. Siellä ainakin tietää elävänsä hyvinkasvatetun, kelpo porvariston parissa, ja siellä osataan nostaa paremman naishenkilön edessä hattua.

Päässä hänellä ei ollut hattua, vaan huntu eli huivi, joka oli pantu laskoksiin pään yli auringon suojaksi jommoista joskus näkee paikka paikoin Englannissa ja Italiassa ja joka luultavasti oli ensimmäinen päähine maailmassa ruohojen ja lehtien jälkeen.

Kävelijä, toimittaja Höjsen, nosti syvään hattua ja sanoi mennessään sivu liehuvin liepein: »Kuten ainakin ulkona ja suojaamassa yhteiskunnan pyhimpiä oikeuksia, herra yliopettaja!» »Senkin vietäväBjörnholt huusi ja hosui kepillään pensaita. Kuin toinen naisista taas tahtoi lähestyä, lykkäsi hän hänet muitta mutkitta syrjään sanoen: »

Riitaa en rakenna, rauhaa en rukoile, vaan mörköelämää ei pidä puuttuman! lausui Jaakko leikissään. Et sinä, Jaakko, liene mikään riitelijä, vaan Antilla ei aika anna, ja jos niikseen tulee, niin eipä taida hänellä hattua haitata tappeluunkin ryhtyä! lausui äitinsä.

ELVIIRA. Jos he olisivat olleet kihloissa, niin eihän Eliisen olisi tarvinnut Varjakalta hattua ryöstää saadakseen hänet puutarhaan. KARIHAARA. Mitä varten hän Varjakkaa sinne puutarhaan? Johan te, Karihaara ELVIIRA. No, jo sinä, Jooseppi kulta, olet typerä! ANNA. No, entä sitten, Elviira? ELVIIRA. Sitten Varjakka oli ollut komesrootilla päivällisellä.

Usma väikkyy kesäkuun yönä virran yllä. Häämöittää vähän harmaata hattua ja venheen kokkaa ja vavan varovaista, aaveilevaa liikuntaa ruohikon yli.

Räystäät tulivat näin ikkunain yli, joten katto muistutti korviin asti painettua hattua, sekä ilmaisi maantienkulkijoille sen mitä isäntä oli tahtonut juuri salata, nimittäin, ettei talo ollutkaan mikään herrastalo. Varmaankin tätä asiata parantaaksensa hän vielä rakennutti korkean suljetun kuistin ovien eteen, ja sen aivan ilman mitään räystäitä, sekä maalasi kohta siniseksi.

Kenties oli myöskin Rasmussenin rouvalla halu kohota naapuriensa ja tuttujensa silmissä näyttämällä komeata sisarensa poikaa ja Olinan uutta beduinikappaa ja hattua. Rasmussenin nuori hepo juoksi vilppaasti tietä eteenpäin. Etu-istuimella istui patrona rouvineen, ja takaistuimella istuivat ylioppilas ja Olina.

TUURE. Minä pidän enemmän kiintonaisista ruusuista jotka eivät ole niskassa! SIIRI. Ole nyt kiltti ja hyvä poika! TUURE. Sinähän ostit aivan äsken kaksi hattua? SIIRI. Ne olivat talvihattuja. TUURE. Ja tämä on? SIIRI. Tämä on keväthattu. TUURE. Ja sitten? SIIRI. Tulevat tietysti kesähatut. Muistatko sinä, Siiri, mitä minä sanoin kosiessani sinua? Sanoithan sinä paljonkin.

Hänen elämänsä vastuksina ovat ylölliset mukavuudet; meillä on huoneita liiaksi, mattoja liiaksi, kukkaisvaaseja ja koristuksia liiaksi, posliini- ja hopeakaluja liiaksi; hänellä on kovin suuri paljous pitsejä, kovin monta vaatekertaa ja kovin monta hattua; lapsilla on suuria kasoja ylimääräisiä vaatteita ja kaikki tuo saattoa Mariannen vuoteenomaksi ja nyt ma olen tullut teiltä hakemaan apua ja lohdutusta."