United States or Benin ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siellä ei kynnys kysele, kuka olen, eikä veräjä vaadi minua tilille elämänvaiheistani. Siellä riittää, että olen mesikämmen, metsän kuningas. Siellä surma minua vastaan suolla hiihtäköön, siellä tauti minut talvitiellä kohdatkoon. Sinis siellä minut valkea vitilumi peittäköön, kunis heräjän lemuaviin lehtoihin Tuonen tuollapuolen.
Se olisi ollut paras takaus hänen taivaalliselle perinnölleen. Mutta Jaana jäi kuin jäikin elämään. Eikä kulunut aikaakaan, kun hento kukkanen jo osoitti, että sen syvät juuret olivat tässä eikä tuonen tuonpuolisessa maailmassa. Epäilemättä teki mummon piiska parastaan. Hän löi mielellään ja hartaasti ikäänkuin olisi muokannut Herran viinamäkeä.
TUONEN TYTT
»Tuomme sulle tuomisia meren suurilta seliltä, ilman pitkiltä pihoilta joko on ovesi auki?» »On se auki auringolle, paistoa Jumalan päivän, ei yön yrityksille, Manan neitten maanehille.» Ilkkuivat Manalan immet, tytöt Tuonen tyrskyttivät: »Voip' on miestä mieletöntä! Vieläkö valohon luotat?
Samoin sitten, koska Annikki sisar on hänet tuumista tekoon herättänyt ja koska Pohjolan neito on hänelle antanut neuvonsa, suorittaa hän vaaditut ansiotyöt yhtä suurella taitavuudella kuin myös kylmäverisellä pelottomuudella. Rohkeasti astuu hän kähisevien kyitten sekaan, rohkeasti lähtee Tuonen karhuin, susien ja hauin pyyntiin.
Kerran hänkin, hän, poika Kalervoisen, tänne joutui, mutta kuinka, koska ja miksi, enpä tiedä sitä, ja kuinka elonsa ollut on, en tiedä sitä; mutta olipa se helteinen, sen tunnen hien jäljistä poskillani vielä. Toki on sen päätös tässä ja Tuonen tie nyt alkaa, mutta missä on sen loppu? Mitä kansaa kohtaa minua joutuissani maahan kaukaiseen?
Suo'os säteen korkealta hiljaa lentää, alas entää, jotta valta Tuonen tumman nukahtais, laukeis kalman laumat sankat, raukeis kuolon kädet vankat ja saalihinsa ne irrottais. Auringon säde lankeaa Helkan pään päälle, seuraa häntä hänen tiellään ja heittää läikkyvän valon Lemminkäisen ja nukkuvan Tuonen jäykkien, tuhkanharmaiden piirteiden yli.
Hän ei suinkaan ollut ainoa laatuaan, kuten Tuonen tytin loppumoitteesta näkyykin: Väinämöinen kuului niihin ihmisten paljouteen nähden harvoihin valittuihin, jotka elävinä käyvät tuonelassa ja sieltä itsetietoisina palaavat, mutta näitä harvoja on monenlaisia, alimmista poppamiehistä ja mediumeista kuten nykyään sanomme ylimpiin tietäjiin ja viisaihin saakka.
Sentähden sinua nyt rukoilen, Havulinnan armas neito, sinua Ukko jumalan suositelmaa, ettäs välittäjäkseni rupeisit, koettaen lepyttää Pitkäisen mieltä kohtaan poikaani onnetonta. SINIPIIKA. Oi haamu Tuonen maasta! miksi armoa anot miehelle, joka armon niin ylpeästi katsoo ylen, rikoksesta rikokseen heittäypi, taivasta ja maata pilkaten?
Mutta hänellä on ehdotus edellämainitun uusimisen välttämiseksi vastauksena. Hän luulee laulaessa syntyvän enemmän viehätystä, jos »vastaaja» laulaa joka toisen tai joka kolmannen säkeen, minkä hänestä silloin tulee päättyä kolmitavuiseen sanaan, kuten: Tukela on tuonen woima synnin orjalle elossa. Tai: Tukela on tuonen woima kuolon kowan kolkuttaissa synnin orjalle elossa.