United States or Bermuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Ja juuri siksi on sinun se saatava», huusi Boleslav nauraen. »Muistakin, ettet vain palaa ilman samaista nuttua! Hyvää yötä ja onnea matkalle!» Tyttö huudahti ilosta ja kumartausi suudellakseen hänen kättänsä, mutta Boleslav torjui hänet luotansa lyöden häntä kevyesti olkapäähän. Reginan askelten häivyttyä ulkona pimeään otti Boleslav lampun käteensä ja meni lasimajaan, jossa tyttö asusti.
Vähän ajan perästä hänen rupesi tulemaan ikäänkuin ikävä eikä tuntunut kylläksi halua tavallisiin töihinsä. Hän pelästyi. Nousi ylös nopeasti, sulki ikkunan ja sytytti lampun. Ja pitkälle yöhön hän istui kirjoituspöytänsä ääressä, vihkoja korjaten, ja rupesi sen tehtyään vielä muistiinpanojansa kirjoittamaan.
»Oikein!» huusi toiset, »sua Pilkkaa Sebastiankin!» Ilveiltiin ja naljaeltiin, Vihdoin matkaan mentihin. Yö on hiljainen ja tyyni, Lampun valo välkkyilee; Yksinänsä miettii orja; Zombiako aattelee? Ovi aukenee niin hiljaa, Sinne silmänsä hän luo; Hänen isäns' on se, ainoo, Paras ystävänsä tuo.
Suuri, punainen parta lampun valossa, kyynäspäät pöydällä ja kädet molemmin puolin päätä, istui hän ja katsoa tuijotti jäykästi eteensä. Mary oli jossakin lähellä, vaikka näkymättä; ainoastaan silloin tällöin kuuluivat hänen toivottomat nyyhkytyksensä.
Hän otti marmoripään nopeasti alas ja asetti sen lattialle. "Pois enne", virkkoi hän. Vaipuneena syviin mietteisiin hän palasi lukuhuoneeseensa. Hän asetti kypäränsä, kilpensä ja miekkansa vuoteen viereen. Orja sytytti kilpikonnanluulla koristetulla pöydällä olevan lampun, toi täytetyn pikarin ja pyydetyn kirjan, minkä jälkeen hän poistui.
Villon tempasi lampun käteensä, asetti sen tohtorin silmien eteen ja vastasi: "Katsokaa tätä kurjaa! Eikö hänen kalpeutensa ja häiriönsä teille jo sano kaikkia?" Mutta samalla kun lamppu valaisi Galazzo'a, se myöskin levitti kirkkaan valonsa François Villon'in kasvoille. Jolanda silloin liikutuksesta vallan vapisevana huudahti: "Aguilar'in kreivi!"
Hän turmelee muita saarnoillansa. Kuukauden palkka pitää hänen saada edeltäkäsin, sentähden että hän eroitetaan keskellä vuotta. Mutta pois hänen pitää mennä! Ellen meni huoneesensa ja sytytti lampun. Raju-ilmaa kesti vielä hetken aikaa, vaan hän tuskin sitä huomasi enää.
Saattoivathan he viedä meitä mihin hyvänsä. Kaikki pelko oli kuitenkin turha, sillä kymmenen minuutin päästä seisoimme rappusten edessä, joiden päällä me lampun valossa näimme "Johanniittiritarien" tutun ristin ja siitä tiesimme, että olimme oikein perillä.
Sitten hän lausui: "Minä vastaan vaan sille, joka voi minulle näyttää jonkun merkin tarkoituksiensa todisteeksi." Villon nosti kätensä lampun valoon ja osoitti liljakukkaa rautasormuksen kannassa. "Hyvä on", johtaja heti lausui, "minä tiedän, kuka teidät lähettää. Hetki on tullut, eikö niin? Starck parka! hän on sitä varronnut jo kauan aikaa... Hän tulee varmaankin hyvin iloiseksi!"
Huoneesenkin, jossa me äänettöminä istuimme vierekkäin, loisti niiden heikko valo ja minä pyysin neiti Fliedneriä jättämään lampun sytyttämättä, sillä olihan meillä kirkasta kyllä, vaikka oikeastaan pelkäsin katsella häntä silmiin, sillä minä tiesin hänen olevan tuskaisena ja liikutettuna.