United States or São Tomé and Príncipe ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Mistä syystä katsotte niin vierain silmin entisen herranne perilliseen? Kenelle Reihenstein tulisi, ellei minun serkulleni." "Hm! Tiedän kyllä kenelle", mumisi Werner-ukko kiukkuisena reväisten poikki muutaman niininauhan. "
Teidän pitää ajatella aremmin kuninkaastanne, Kunnioittakaa häntä, sillä hän on herranne ja on Jumalan teille antama. Menkää nyt kotiinne, rakkaat lapseni, sillä minä tarvitsen lepoa. Hyvästi!" Joukko katseli kunnioituksella kuningatarta ja kaikki viipyivät huonetta jättäessään.
Minä tulen juuri nyt isä herranne luota, joka valitettavasti ei voinut niin hyvin eikä ollut semmoisella tuulella, kuin hänen tästä asiasta puhellessa olisi tarvinnut olla. Tosiaankin, neitiseni, minä tahdoin ennen kaikkia puhella teidän kanssanne isänne tilasta". Roosa katsahti pastoriin kummastuneena ja levottomana.
Me olemme nyt päättäneet menetellä niin, että koko kristikunta on myöntävä tekomme oikeaksi. Hyvät Ranskan herrat, teidän tulee antaa aseenne minun sotapäällikköjeni käsiin! Teidän herranne on rikkonut rauhansovinnon, hänellä ei ole enää oikeutta vaatia suojaa.
Tosin hänen kasvonsa olivat hiukan kivulloisen ja surullisen näköiset; kenties olivat posket liian kalvakat; mutta mitään rumaa vikaa niissä ei ollut enempää kuin minussa tai teissä, herra. Ei, herra, ei; siinä ei ole syy. Missä sitten syy on? Mikä siihen on syynä? kysyin tuskastuneena. Eikös ole ketään ihmistä, joka tietäisi herranne salaisuuden?
"Mylord", sanoi markiisi normannin franskalla eli ouien kielellä, niinkuin sitä siihen aikaan kutsuttiin, "tiedättekö että ristiretken kuninkaallinen ja ruhtinaallinen neuvoskunta on meidät lähettänyt varottamaan siitä uhkarohkeudesta, että uskottoman itämaisen lääkärin sallitaan puoskaroija niin mahtavan henkilön, kuin herranne, Richard kuninkaan, terveyden kanssa".
»Minun tulee», vastasi Crévecoeur, »jättää nämät huoneet teidän yksinomaiseen valtaanne, herra kuningas. Semmoinen on minun herrani käsky.» »Teidän herranne, kreivi Crévecoeur», vastasi Ludvig, »jota minun nyt myös sopii sanoa herrakseni, on sangen armollinen herra.
Teidän jalosukuisuutenne, tämä on meidän nuori herramme sanoi ääni joukosta. Kuka siellä rohkeni suunsa avata! huusi ispravnikka, mikä herra? Teidän herranne on Kirila Petrovitsch Troekurov kuuletteko, lurjukset? Ei niinkään, huusi sama ääni. Tämä on kapinaa! ärjyi ispravnikka. Hoi, kylänvanhin, tule tänne! Kylänvanhin astui esiin. Hae heti se, joka rohkeni minua vastustaa, kyllä minä hänet!...
Sanokaa neuvoskunnalle terveisiä, että tanskalainen ja saksilainen kysyvät meiltä raudalla; me tahdomme vastata heille teräksellä. Ettekö ole kreivi Hornin yksityissihteeri? Neuvoskunta on määrännyt minut palvelemaan hänen ylhäisyyttänsä... Neuvoskunta määräilee paljonkin, jota kerta tulemme tarkemmin tutkimaan. Herranne on kasvanut päätään pitemmäksi, sittenkun viimeksi tapasimme toisemme.
Pitääkö minun muuttaa huomenna? kysyi hän, Pitää, eukkoseni, sillä tänä iltana on jo myöhäisenlainen, ja me suomme teille yörauhan, vastasi kreivi Bernhard. Minunko muuttaa! Minunko, joka olen asunut tässä viidettäkymmentä vuotta! puhkesi vanha vaimo sanomaan. Ja minkätähden pitää minun muuttaa? Sentähden, että armollinen herranne niin hyväksi näkee. Hän tarvitsee tätä paikkaa.