United States or Cuba ? Vote for the TOP Country of the Week !
Palattuani rannalle, pääsi minulta ilon ja hämmästyksen huuto: Kapteini Corsican! Kapteini oli kuullut sanani ja tuli luokseni. Tekö täällä! huudahti hän. Olipa lysti jälleen nähdä teidät. Entäs Fabiani ja Elleni? Missä ne ovat? kysyin minä likistäen Corsicanin käsiä. Ne ovat täällä ja voivat mahdollisuuden mukaan hyvästi. Fabiani on iloa täynnä ja miltei hymähtelee.
Olihan Loviisa ollut seurassamme, kun menimme hautajaisia katsomaan; mutta en ollut häntä huomannut, kuin viimeksi pappilan pihalla. Kysyin siis ukolta, mihin Loviisa oli joutunut. Kuinka niin? kysyi ukko naurahtaen.
Puolenkolmatta vuotisen herttaisen sinisilmäni leperrellessä tuntuvat minulle lepopäivät suloiselta jumalanpalvelukselta. Hän on nyt sellainen, ettei lapsi voi paremmaksi tulla: valkea kuin puhtaus ja älykäs kuin ihme; välisti tulinen niinkuin minäkin, lukee Isämeidät ja Herransiunaukset jo ulkoa, tahtoo alati oppia. Taitaa olla isänsä näköinen sekä luontoinen, kysyin minä.
Siitä kaupasta ei tule mitään ennen kun kirjat ja rotokollit ovat käyneet minun käsieni läpi ja joka paikassa on minun puumerkkini. Ka joudanpa minä tässä puistelemaan. Mitä? Ka ... muutenhan minä vain kysyin. No senpä vuoksi sitä emännän sopisi vuorostaan pitää häntä tiukalla nyt tässä kosken myöntiasiassa, eikä antaa joutua Myrkyn petkutettavaksi.
Rouva Brown sanoi olevansa varma siitä, että Margery viimmeisellä viikolla oli puoleksi nälkäyntynyt, vaikk'ei hän sitä tuntenut. Nälkä, pitkitti hän, vaikuttaa hitaasti ja huomaamatta, tuskin tietää sen kuolettavan ennenkuin jo on liian myöhäistä. Nämä sanat saattoivat koko ruumiini vapisemaan. "Mintähden jätti hän huoneensa täällä?" kysyin.
'Kiitos Jumalan! kuuluivat sanani, 'minä olen nyt löytänyt jonkun, jota saan hoidella! Te ette syö kylläksi, Sir, ettekä juo". "Tähänkö päätöksenne perustatte, Mrs. Crupp?" kysyin minä. "Sir", lausui Mrs. Crupp, ankaranpuolisella äänellä, "minä olen passannut muita nuoria gentlemaneja paitsi teitä. Nuori gentlemani olkoon liian huolikas itse suhteensa taikka liian huolimaton.
Minä kiirehdin Asjan luo ja näin hänen täysissä vaatteissa makaavan kuumetaudissa, kyynelten vallassa; hänen päänsä oli hehkuvan kuuma, ja hänen hampaansa kalisivat. "Mikä sinun on, kysyin minä: oletko kipeä?"
»Saisinko minä yhden levyn», sanoin ja kaivoin esiin ainoan rahani. Kun punanen paperi oli kädessäni, kysyin: »Mitenkä tällä kärpäset kuolevat?» »Paperi liotetaan veteen ja pannaan sokerin murusia päälle; se maistuu silloin hyvältä ja kuolema tulee kauniissa muodossa», sanoi mies laukkuaan kiinni sitoen. Kiitellen ja hyvästellen lähti hän sitte tuvasta.
Saatuani hänen näin täydellisesti uskomaan elämäni kohtaloita rupesin minä ajattelemaan itseäni ja kysyin häneltä mitä hän arveli minulle, asioiden näin ollen, parhaaksi, taikka mitä menestystä hän luuli minun saavani odottaa kotomaassani tehtyäni näin suuria tekoja maanalaisessa maailmassa.
"Onko se todella totta, että löytyy paljon muitakin maita kuin ne, jotka tälle vuorelle näkyvät? Sieltäkö tekin olette tänne tulleet Kolin halkeamaa katsomaan?" Jo olin eilen yötalossamme kuullut mainittavan Kolin halkeamaa. Nyt kun tyttö sitä mainitsi, kysyin häneltä: "Onko se mikään merkillinen paikka, se Kolin halkeama, koska siitä täällä puhutaan? Muualla en ole siitä koskaan mitään kuullut."