United States or Tuvalu ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan jalot lahjat toisilleen nyt kumpikin suokoon, jott' ois virkkava näin moni Troian mies ja Akhaian: 'Tuimina taistelivat vihan mieliäpolttavin vimmoin, vaan sovuss' erkanivat toki jälleen ystävämielin." Virkki, ja miekan, huolitetun hopeoilla, hän antoi, antoi huotran myös kera kauniin kannikehihnan. Purppuranhohtavan vyön taas Aias tarjosi vastaan.
Vaan kädet nostaen palvoi kaikk' ikivaltoja kansa, lausui katsahtain moni puoleen aukean taivaan: "Zeus isä, Aias saata se saamaan tai Diomedes taikka Mykenen kultavan maan jalo valtias itse!"
Aiās on nuori urho, mutta kuuluu samoin kuin Odysséuskin gerontteihin; Foiniks vanhus sitä vastaan ei näy olevan gerontti. Hellaan maa: ks. Il. II 681-685, Sel. Il. II 681-685, Sel. Il. Vammain vaalijoilla tarkoitetaan tietysti juuri Rukouksia.
Mutt' ei veljeä herpoavaa unohuttanut Aias, varjosi, harpaten luo, heti kilvell' ylt'yli Teukron. Vaan tovereistapa kaksi jo harteilleen hänet otti, Mekisteus, Ekhion jalo poika, ja uljas Alastor, laivain laitavien vei luo kovin oihkivan urhon. Uljuutt' iliolaisten taas isä nosti Olympon; kaivantoon syväpohjaan päin he nyt työnsi akhaijit. Rohkein voimin heist' etumaisena ryntäsi Hektor.
Virkki; mut askelnopsa nyt Aias, Oileun poika, pystyyn karkasi vastaamaan vihan kiukkua kiehuin. Jatkunut kauankin kai siin' ois urhojen riita, ellei itse Akhilleus ois näin virkkaen noussut: "
Tuostapa tuimistui Telamonin aaluva Aias, astui päin vihamiestä ja viskasi välkkyvän peitsen; eess' oli Amfios, Selagos-uron juurt', asujoita Paisos-kaupungin, rikas, vainiokas; hänet taistoon kohtalo toi Priamon toveriksi ja myös tämän poikain. Häntä nyt vyöhön siis Telamonin aaluva iski.
Virkki, ja kaikki akhaijeja päin, kohotettuna keihäät, karkasivat väkevästi, ja tuo luja heill' oli toivo: raastaa ruumis pois, jota varjelemass' oli Aias houkkiot, sillä hän mont' yli ruumiin sorteli heitä. Näinpä hän käänsihe nyt sotaärjyiseen Menelaoon: "Ystävä, aaluva Zeun, Menelaos! Emme, mä pelkään, kumpainenkaan nyt eloss' erkane kamppaelusta.
Teitä jo muitakin vain kotimatkaan hän muka neuvois suoriamaan, sill' ettepä kai näe sortuvan koskaan korkean Ilionin; käsin suojelevin sitä varjoo Zeus isä kaitsevasilmä, ja rohkeat Troian on miehet. Noin hän virkki; sen vahvistaa kera-ollehet voivat, Aias, kumpikin airut myös, urot mieleväneuvot.
Kaas Simoeision nyt Telamonin aaluva Aias, Anthemionin löi pojan kukkean, tuon emon saaman Idan rinteilt' astuissaan Simoeis-joen rantaan, laumojen katsonnassa kun vanhempains' oli myötä; niin nimeks annettiin Simoeisios; palkita eipä saanut vaivoja vanhempain, ikä katkesi kesken, kun hänet surmaan sorti jo siin' ase ankaran Aiaan.
Siin' urovoimaans' eip' unohuttanut, vaan yhä vastaan käänsihe Ilionin hepourhojen parvea Aias yltään torjumahan, taas vuoroin väistihe taapäin.