United States or Democratic Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minun oma, nyt enemmän kuin koskaan rakastamani Ione on omaksunut saman uskon Sallustus, uskon, joka valaisee tulevaa elämää, varjoo sen pyhällä hohteellaan niinkuin laskevan auringon säteet nykyistä! Tiedämme, että olemme yhtä henkeä, yhtä lihaa nyt ja iankaikkisesti.
Kuink' emme eksyä saa eri teille, jos mieli nousta maan ja kansan tään; en haasta murheesta, mi hautas varjoo jää tyhjä tila, mistä poissa oot vaan haastan toivosta, min muistos tarjoo, sen seppelkukat kumpus kattakoot. ER
Puheesi palkatta ei jääpä ole, jos pääsen päättämähän tietä elon tään lyhyen, joka loppuhunsa kiitää.» Ja hän: »Sen kerron, en siks että maista vartoisin lohdutusta, vaan kun armo niin suuri paistaa sulle ennen surmaas. Tuon olin kasvin huonon kantajuuri, mi koko kristillisen maan niin varjoo, siit' että harvoin hyvä heelmä kypsyy.
Sua Wadenstjernan nimi kammottaa, tarua julmaa tarkoitat siis tuota, kuink' elon myrskylt' etsii valkamaa, mut yöhön, viluhun taas vierrä saa pois sysättynä veli veljen luota! Käy joskus Joutsijärven tienooseen; taloa siellä ikikoivut varjoo. Ol' yö tai päivä, myöhään, varhaiseen, siell' aina suojan auliin vierailleen Juhana Wadenstjerna vanhus tarjoo.
TASSO. Oi, päästäni pois seppel ottakaa, pois ottakaa! Se polttaa kulmillani! Ja niinkuin päivänsäde, liian kuuma, tapaisi päätäin, tajunvoimani se tuhoo otsastani. Kuume riehuu mun veressäni. Anteeks! Tää on liikaa! LEONORA. Tää lehvä ennemminkin suojaa päätäs, sun, jonka kuumat seudut mainehen on kuljettava, ja sun otsaas varjoo.
Vaan käsi jonkun taivahisen mua vieläkin varjoo, koskapa onnekkaan noin ohjasi tielleni oppaan, kuin ylen kaunis sulla on kasvu ja muoto, ja mieli ymmärryst' ylen täynnä; on autuas sull' isä, äiti." Hällepä virkkoi taas Zeun airut, tappaja Argon: "Haastoit, vanhus, kaikin päin osuvasti ja oikein.
Jos maanpakoon joutuisin Taikka muihin murheihin, Jesus muistaa murheessa, Varjoo siipeins suojassa, Jos mun pilkkaa, häpeää Täytyy kestää kipeää, Jesus auttaa kärsimään, Kantamaan ja kestämään. Hunaja ja metonen Ma'un antaa suloisen, Makeus vain verraton Rakas Jesukseni on. Siis, oi, Jesus, sulhasein, Sua halaa sydämein, Sielu, suu ja kieleni Ikävöi sua hartaasti.
Sillä uskonnon ei tule olla ainoastaan sielusi verhona, joka kokonaan varjoo ja peittää sitä, vaan sen tulee myöskin olla kaikkien töittesi kultaisena reunuksena, niin että niissä viattomuuden ja puhtauden ohessa näkyy myöskin jumalisuuden merkkiä.
Hän puhui silmät veessä. Anja-rouva vaiti seisoi kädet kasvoin eessä. Silloin, ihme nähtihin! Yö poistui, päivä valkes, kuului laulu enkeleiden, seinä harmaa halkes, näkyi muoto Maarian. Hän palmun lehvää tarjoo. Huikaistuna taideniekka silmiänsä varjoo. Taikka, puhuaksemme taas tavallista kieltä, Lumikki se oli, joka päänsä pisti sieltä
Synkkä vaippa varjoo Vakaisesti koko maan, Ja se rauhaa tarjoo Laaksoon, kukkulaan. Kaukaa kuulen äänen soivan, Niinkun kuiske henkien, Ilman läpi viuhunoivan Ihammpain sävelten; Vaan ne tuskin suovat Tervehdyksen korvahain, Rintahani tuovat Synkän pilven vain. Armaat päivän kuvat! teille Surren heitän hyvästi.