United States or Papua New Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Talvella näillä Mongolin tasangoilla on jotenkin kylmä, sillä pohjaispuoliset vuoriharjut ovat liiaksi mataloita jäisiä tuulivirtoja pohjaisnavalta tulvaamasta estämään; tämän lisäksi vielä tulee, että nämä seudut ovat Siperian alatasangoita ylempänä.
Ja alusta alkaen rakastaisi heitä niinkuin Heikin sydän nyt heitä rakastaa! Niin jää vihdoin koti näkyvistä. Seudut muuttuvat oudommiksi, tuttuisuus niistä katoaa vähitellen kokonaan. Ja muistonako vain seuraa sydämessä kotoinen tunne? Ei, ei! Se näyttää taas luotansa tietä eteenpäin, nyt selvemmin ja voimakkaammin kuin ennen. Mutta itse se tahtoo olla vain tien alkuna.
Vait on metsä ja seudut sen, Siell' elo kaikk' on jäässä, Kosken vaan humu hiljainen Kuuluvi matkan päässä; Tonttu sen kuulee puol'unissaan, Luulee sen ajan virraks vaan, Oudoksuu mihin vienee Matka ja mistä lienee.
Mutta vaikka tämä luonnon ylivaltaisuus ruhtoavana painona lepää yli kaiken elämän tässä talvipimeässä, vaahtoaaltoisessa ranta-maassa, jossa yhdeksän kuukauden ajan hämärtää ja joka kolmen kuukauden ajan on kokonansa aurinkoa vailla, niin että ihmisten mielissä syntyy pelko ja arkuus niin onpa Nordlandilla samassa ylenmääräisyydessä myöskin perin vastakkainen luonteensa lämpimässä, selkeäilmaisessa, kukkatuoksuisessa, värien äärettömällä rikkaudella ihanasti vaihtelevassa kesä-luonnossaan jolloin kymmenen kahdentoista penikulman matkan päässä olevat seudut tulevat niin lähelle, että luulisi huudon voivan kuulua sinne, jolloin tunturit peittyvät ruskean viheriällä ruoholla aina huipuille saakka Lofotissa käyden tuhannen jalan korkuudelle jolloin pieni koivumetsä vuorenrinteillä ja kallionhalkeamissa muodostaa piirin, aivan kuin joukon tanssivia kuusitoistavuotisia tyttöjä, valkoisissa pukineissa, jolloin mansikat ja vaadermamarjat täyttävät ilman tuoksulla sellaisella, ettei sitä missään muualla tapaa, kun sinä, lämpimän tähden, kuljet paitahihaisillasi ahoilla, ja päivä on niin vari, että sinun tekee mielesi uida auringon valaisemassa, hiljalleen aaltoilevassa, pohjaan saakka ihmeteltävän kirkkaassa lahelmassa.
Kauas, niin kauas hän halusi, missä ei kukaan ollut vielä käynyt. Ja sieltä oli hän palaava uljaana merimiehenä, jota kaikki olivat kunnioituksella vastaan ottavat, ja nämä seudut hymyilivät jo hänelle, riemuitsivat hänen uljuuttaan.
Vain pari vuotta sitten hän oli samaa tietä matkustanut, ei silloin ollut näin oudolta tuntunut, näin vierailta kaikki seudut ja näin kylmiltä kaikki ihmiset, joita matkalla tapasi. Oliko hän jo ennättänyt kotonaan niin muuttua, niin vieroittua kaikesta, mikä oli kodon ulkopuolella, niin hennostua?
Sitä saimme mekin kokea. Etupyörät nousivat onnellisesti jään päälle toisella rannalla mutta silloin rupesivat ne luistamaan sivuun, ja kengättömät hevoset eivät pystyneet vetämään iljangolla. Hyvin vähällä olimme saada kylmän kylvyn, mutta tulimme kuitenkin onnellisesti takaisin kuivalle maalle. Mitä lähemmä Altaita tulimme, sitä enemmän seudut muuttuivat.
Hän lähestyi Esteriä pelästyneen näköisenä ja hiljaisella vaan kauhistuneella äänellä sanoi: »Teitä ovat menninkäiset kuljetelleet!» Ja Miina vakuutti, että hän tuntee ne seudut tarkoin, vaan ei siellä ole mitään sellaista, ja hänen sisarensa tytär on kauniisti kotimökillään äitinsä luona, joka on leski ja sairas. Neiti Smarin alkoi kummastella.
Katso vanhaa leijonaa, ku seudut raataa; Kun sen teuraat vertyy, kun se karjaa kaataa, Käy se ylvästellen mahtavuudestansa, Turvana tarmo ja hirveä suu. Vaan se huomaa avuks' rientäväisen paimon, Loistavan tään silmist' äkkää hengen aimon Uljas lannistuu ja, laskein teurahansa, Metsien yöhön jo piiloutuu.
Minä aion huomenna lähteä eteenpäin vuoristoon. Minä lähden Walesiin. Hän koetti kuvailla mielessään, kuinka hyvän vaikutuksen nuot uudet seudut ja tunteet tekisivät häneen, nuo sumuiset vuoret, paisuneet virrat, sateet, kylmä ilma, jylhä meren ranta ja huonot tiet. Vaan eivätpä ne kuvastuneet kuitenkaan hänen mielessään niin selvästi kuin hän olisi suonut.