United States or Germany ? Vote for the TOP Country of the Week !
Juuri kun palkintoon käsiks syöstä jo mielivät, silloin luikosi Aiaan jalka Athenepa tuotteli turman teurashärkien kuss' oli lantaa möyryäväisten, jotk' oli iskenyt Patroklon roviolla Akhilleus; sai suut, sieraimet hän täyteen härkien lantaa, vaan sekomaljan vei jalo jaksaja, oiva Odysseus, ensiks ennättäin; härän taas piti loistava Aias.
Vaan hänen rinnastaan kun raikui valtava ääni, kun sanat sinkosi kuin lumihiuteet talvisen tuiskun, ihmist' ei sitä, ken kera kilvata saatti Odysseun; emmepä moist' ois luulleet, kun hänet näimme me ensin." 224 Tieteli kolmanneksi nyt Aiaan huomaten vanhus: "Ken tuo tuolla akhaijeist' on, mies niin iso, aimo, joukon muun yli jonk' on pää sekä hartiat vankat?"
Vimmoin karkasi päin väkimiekall' iskien Hektor Aiaan keihääseen, liki kärkeä saarnisen varren kahtia kalhaisten; Telamonin poikapa tynkää tylppää heiluttaa koki turhaan, vaskinen kärki kirposi kauas varrestaan heläyttäen hiekkaa.
Nostaos intoon vain nyt muut hiuskaunot akhaijit, jotta jo alkais taisto, kun ilkkui iliolaiset liittoa; surma ja vaikerrus, sepä heitä jo vartoo, kosk' ovat tehneet tään, valan rikkoen, loukaten liiton." Virkki, ja mielissään meni eelleen Atreun poika. Aiaan kummankin jopa kohtasi miesvilinässä; taistoon riensi jo nuo, väki sankkana pilvenä myötä.
Aiaan kunnialahjaks soi selyskappalen kaiken sankari Atreun juurt', Agamemnon, mies isovalta.
Noin moni virkkoi, vaan kypärissä Gerenian Nestor arpoja puisti, ja nousi se arpa, jot' itse he toivoi, Aiaan arpa; sen airut vei uropiiriä pitkin, kiertäen oikeahan, valiointen nähdä akhaijein; vaan ei tuntenut ainoakaan eik' ottanut vastaan.
Tunsi jo kammahtain heti Aiaan miehevä mieli tuon ikivaltain työks, sotaneuvot että jo hältä Zeus jylykorkea sorti ja voittaa soi vihamiehen; peitsien alta hän väistyi, vaan tulen iliolaiset 122 laivaan tuiskasivat; nous sammumaton heti lieska. Leimusi noin peräkeula. Mut vimmoin aimo Akhilleus kämmenin reiteens' iski ja virkkoi noin toverilleen: "Joudu jo kamppailuun, jalo Patroklos, hepourho!
Odysseus ja Diomedes työntävät hänet takaisin, mutta molemmat haavoittuvat, joten heidänkin on pakko luopua taistelusta. Aias vielä ahdistaa troialaisia. Paris haavoittaa nuolellaan Asklepioksen poikaa Makhaonia, ja Nestor vie tämän rattaillaan taiston telmeestä. Hektor kääntyy nyt Aiasta vastaan. Zeus lannistaa Aiaan rohkeuden, ja hän väistyy hitaasti.
Mutta kun viimein ehti sen luo, jok' ol' laatinut merkin, arvan viskannut kypäriin, tykö loistavan Aiaan, 187 tää käden kurkottaa, ja hän arvan antavi hälle; mielin riemuavin oman merkin siin' uros tunsi, maahan jalkoihinsa hän arvan viskasi virkkain: "Ystävät, arpa on mun, ja se riemuin rintani täyttää, sillä mun voittaa on luja toivoni urhea Hektor.
Väistyi ... keulan kannelt' ohjaajan jaluspuulle: alkutekstissä Aiaan sanotaan väistyneen seitsemän jalan pituiselle jaluslaudalle, ja tätä on selitetty kohokkeeksi, jolla perämies melaa hallitessaan saattoi liikkua laivan toiselta laidalta toiselle.