United States or Eritrea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Toiselta puolen teitä ahdistaa sota ja nälkä, jopa ruttokin, toiselta Affleck, Karjalan Antikristus. Olette siis kahden tulen välissä. Asema ei ole vain tukala, vaan suorastaan mahdoton sietää." "Aivan oikein", virkkoi Sormuinen, joka ihmetellen kuunteli rovastin sujuvaa puhetta. "Siitä ei siis ole kysymystä, että tuumamme olisivat epärehellisiä tai moitittaviakaan", vakuutti rovasti.
RAFAEL. Niin ette myöskään tunne onnettomuutta eikä onnea. CLETO. Minua ahdistaa toinen onnettomuus, kentiesi vielä suurempikin, ja jos rohkenisin sen teille kertoa. Te olette Federicon ystävä, tämä kehoittaa minua. RAFAEL. Puhukaa. CLETO. Minä olen tuota kuuluisaa Sangredon sukua, hyvä herra. RAFAEL. Minua ilahuttaa päästä teidän korkeaan tuttavuuteenne.
Miehiä on hyvin kestitty, ja sotilas, joka on uhrannut Dionysukselle ahdistaa Eroksen ja Aphroditen lahjoja, missä vaan niitä tapaa.
Pöhö, huudahti Anna säikähtäen niin että veitsi putosi kädestä. Pöhö se on. En ole sitä sinulle tahtonut sanoa, ajattelin että tuo menisi ohi, mutta nyt sanon, kun se päivä päivältä tuntuu kohoavan ylöspäin. Nyt tuolta järveltä tullessani tunsin, että se jo ahdistaa henkeäkin... Katsohan sinä näitä jalkojani.
"Olen, sen olen tehnyt. Mutta, setä, kun kurjuus minua ahdistaa, kun sydäntäni särkee ja otsaani polttaa, se ei tule siitä. Minä en ole rikkautta etsinyt, mutta minä olen uskonut Leijonan isäntää rikkaaksi". "Entäs sinä, Anni?" "Minä en ole uskonut Lentsiä rikkaaksi. Ja vaikka te molemmin repisitte minun kahtia, se ei ole totta".
"Kas niin," huudahti Emmi, nähtyään minut, "tulettehan te, Emmin tohtori; minun rintaani ahdistaa niin kovasti, ja tämä peitekin painaa niin paljon; isä ja äiti eivät sitä usko, mutta Emmin tohtori sen kyllä uskoo. Painaahan tämä?" lisäsi hän ja tarttui käteeni. "Kyllä se painaa, lapseni," vastasin minä, "mutta koetahan olla kärsivällinen vielä vähän aikaa; huomenna olet jo terve."
Kun vihamies oli viel' Agamemnonin aimon Akhilleus, helpomp' ahdistaa oli meidän akhaijeja silloin; ain' ilomielin itsekin tääll' liki laivoja yövyin, toivoin valtaavamme jo laivat kaarevakeulat.
Suomalaisen kaunokirjallisuuden kehityskulkuun nähden hän saa varsinaisen merkityksen oikeastaan vasta pari vuosikymmentä myöhempään, jolloin hän järeällä tykistöllään ahdistaa silloisen »nuoren Suomen» kirjallista maailmankatsomusta.
Ystävänsä menetettyään, joutuu Jugurtha pahaan pulaan, ett'ei tiedä jatkaako sotaa vai ei. Hänen näin epäillessään, näyttäytyy Metellus sotajoukkoneen ja lyöpi hänen laumansa pakoisalle.................. 74. Jugurtha vetäytyy Thalan kaupunkiin, jossa Metellus päättää ahdistaa häntä.
Tämä tekee, että vanhemmat professorit katsovat häntä vaaralliseksi mailmanparantajaksi, sillä välin kuin nuoremmat riemuitsevat hänestä, ikäänkuin sankarista, joka taistelee heidän puolestansa. Vaan kuitenkin ovat ne vallat, joita T:ri Luther pyytää asettaa entiseen arvoonsa, vanhemmat kuin ne, joita hän ahdistaa.