United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuomitkaatte te, vallat akhaijein, päät päteväiset, kummankin väli kohdalleen, ei suosiokaupoin, jott' ei johtuis virkkamahan sopavälkyt akhaijit: 'Vilpill' Antilokholt', ylivallallaan Menelaos korjasi palkinnon; hevot huonommatp' oli hällä, mutt' asemalta ja arvoltaan ylivoipa hän itse. Vaan sanon itse jo tuomion koht', enk' inttävän vastaan usko akhaijeist' yhdenkään, sill' en puhu väärin.
KAIKKIVALTA: Turmion vallat ovat silloin piispa Tuomaan sydämessä häitä pitäneet! KAIKKIVALTA: En ymmärrä, että aiot kostaa hänelle. Sillä kosto on Jumalan. LYYLI: Kosto on Jäämin jumalien. KAIKKIVALTA: Ah, nyt muistan vasta pyhän toimeni, jonka hän uskoi minulle! Minunhan tuli sinut kristityksi käännyttää. Etkö aio auttaa minua? KAIKKIVALTA: Anna kastaa itsesi!
Mutta neljäntenä lämpisi jo uusi uuni, lämpisi sisään, lämmitti seinät, mutta savu kohosi korkeana, paksuna patsaana, ylös ilmojakin kohti. Mikä nousee sauhu tuolta salon sisästä? kysyivät taas vallat. Suomalaisen uusi tupa siellä lämpiää, vastattiin. Ottivatpa oppaan ja kävivät katsomaan. Kauas paistoi sieltä valkea rakennus kivisen kannokon keskestä.
Tää jos on jumalien suosiota, On Troia meidän, loppunut on sota. Yhdestoista kohtaus. Toinen kohta tappelutannerta. AENEAS. Seis! Viel' ei ole meiltä voitto mennyt. Nyt kotiin ei, vaan kentäll' ollaan yö. TROILUS. On Hector kuollut. KAIKKI. Hector? Taivaan vallat! TROILUS. On kuollut; ratsun hännässä nyt häntä Murhaajapeto laahaa kenttää pitkin. Jumalat, vihastukaa!
"Jää hyvästi", sanoi hän. "Arvostan ja rakastan sinua, sen saat uskoa. Jos kävisi sinulle kohtalosi joskus liian raskaaksi, niin muistahan minua. Olen milloin hyvänsä aulis sinua auttamaan. Kenties olet joskus huomaava, että vaikka hengenlahjat ovat kylläkin arvolliset ja kunnialliset, rikkauden valtaa eivät kuitenkaan mitkään muut vallat voita.
Oi, minua onnetonta! Oi, minua petettyä tyttö raukkaa! ONNI. Makkarat! Taivaan vallat, mikä hirmuinen erehdys, mikä hirmuinen erehdys! Rouva. Onni. ROUVAN
Poiss' nyt olen, Eik' ole tarpeeks varojakaan mulla Teit' elättää. LEAR. Tuon luokse palaisinko? Ja puolet seurueestan' eroittaisin? Ei, ennen kaikki suojat kiellän pois Ja vainoon vaadin kaikki ilmain vallat, Toverinani hyypiä ja hukka. On kova vieras puute! Tuonko luo?
Sit' en siedä katsella: Antonias, Egyptin päällyslaiva, Pakenee, kääntäin keulansa, ja kaikki Kuuskymmentä sen jälkeen. Silmää vihloo Se näky. SCARUS. Jumalat ja jumalattaret Ja koko taivaskunta! ENOBARBUS. Mitä riehut? SCARUS. Hukattu maailman on paras pala Sulasta tyhmyydestä: muiskut meiltä On vieneet maat ja vallat. ENOBARBUS. Miltä siellä Taistelu näyttää?
HAMLET. Kaikk' ilman vallat! Maa! Ja mitä vielä? Kutsunko hornan myös? Hyi! Kestä, sydän! Koht' älkää vanhetko, te jänteet! Jäykäks, Mun ruumiini! "Mua muista!" Henki raukka, Sen teen, niin kauan kuin vaan muisto säilyy Täss' sekavassa kallossa. Sun muistan!
Rovasti tuli portissa heitä vastaan, mutta ei ollut kuulevinaan, meni pois kupeelleen katsomatta, allapäin, eteensä tuijottaen, alakuloisena. Samassa kajahti virsi pihalta: Jumala ompi linnamme, varustus vahva aivan, Hän aseemme on, kilpemme, ajalla vaaran, vaivan. Turha on oma voimamme, ei voi se meitä auttaa, mut pimeyden vallat me voitamme Herran kautta.