United States or New Zealand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei, ennen tuittupäisen Ranskan herran, Tuon osattoman kuopukseni yljän, Jaloissa asemiehen muonaa kerjään Katalan hengen piteeks. Tuonko luo? Mua ennen käske orjaksi ja juhdaks Herjalle tuolle. GONERIL. Niinkuin suvaitsette.
Ja hän rupesi huiskuttamaan nenäliinaa ja punastui omaa iloansa ja sitä ajatusta, että tuonko kauniin kadetin kanssa he siis ennen leikkivät häitä ja suutelivat toisiansa pimeässä vaatekammiossa!
LORENZO. Valmis Jo morsianko kirkkoon lähtemään? CAPULET. On lähtemään, mut palaamaan ei koskaan Oi, poikani! Hääpäiväs aattoyönä On tuoni vaimos maannut. Tuossa on hän, Kuin kukka, jonka kukkasen se taittoi. Vävyni on ja perijäni tuoni; Hän nai mun tyttäreni. Kuolla tahdon, Kaikk' antaa hälle, elot, olot, kaikki. PARIS. Tään aamun valkeutta kauan harroin, Ja tuonko kaltainen sen näky on?
Tuonko juomalaulun, ehei tyttöseni, siitä ei tullut mitään! Voi hyvä kummisetäseni, minä tarkoitan ainoastaan säveltä, sanat olivat Siionin kanteleesta. Ahaa, sanoi vanha Hellsberg pitkäveteisesti. Minä en voinut laulaa mukana, se oli minulle aivan mahdotonta, virkkoi Anna. Etpä ainakaan, se oli luonnollista, mutta ne toiset pitivät sitä tietystikin varsin kauniina?
"Pikemminkin", huokasi ampumamestari, "jos se on välttämätöntä. "Olen tuonut mukanani taitavan miehen, joka voi paljon auttaa ja helpottaa työtänne. Hän on elävä Napolin asemakaava. "Tuonko hänet tänne?" Belisariuksen viittauksesta vahti huusi sisään pienen, juutalaisen näköisen miehen. "Ahaa, rakennusmestari Jochem", sanoi Belisarius. "Tunnen sinut hyvin Bysantin ajoista asti.
On patriarkall'... Ihmeekseni usein käy, miten pyhimys, jonk' elää pitäis vain taivaassa, voi samall' alentua niin paljon asioita tietämään tään maailman. Lie karvasta se hälle. RITARI. Siis patriarkalla ? MUNKKI. On tarkka tieto ja vallan varma, milloin, mistä päin ja miten, kuinka voimakkaana käy Saladin ryntäämään, jos ilmi puhkee taas sota. RITARI. Tuonko tietää hän?
Hoksaa päällysnutun. Tuonko ottaisin? Ei hemmetissä! Koettaa taskuja. Täältä ehkä löytäisi leipärahan. Kas! Vetää ulos hopeaisen kotelon. Tuo se kelpaa meidän pojalle. Menee kiireesti pois samaa tietä, taakseen vilkaisten. IV:s KOHTAUS. Emma, Gryhling. Tulee vasemmalta. Herra Jumala! Mitä pitää minun tehdä? Mutta miksi en hänelle sanoa voisi. Niin! Avaa Gryhling'in oven. Herra!
Juho kulki levottomana edes takaisin. Tuntui ikäänkuin salama olisi heidät eroittanut. "Ja minä, joka tahdoin varjella häntä kaikista suruista! antaa henkenikin hänen edestään! niin, mutta totuushan on henkeä kalliimpi." Asiasta oli välttämättömästi syntyvä keskustelu; Juho oli tyytyväinen, että se nyt tapahtui, vaikka hän vääntelikin käsiänsä surusta. "Tuonko eineen sisälle?"
Ma seinän raost' utelin, kun isäs Sai kädestänsä poikiensa päät; Näin hänen itkevän ja nauroin niin, Ett' tulvi vesi munkin silmistäni. Kun juonen kerroin keisarinnalle, Hän tuosta ilosanomasta pyörtyi Ja suuteli mua senkin seitsemästi. 1 GOOTTI. Ja tuonko kerrot, etkä punastu? AARON. Kuin musta koira, niinkuin sanotaan. LUCIUS. Noit' ilkitöitä etkö kadu?
Tuoko ansaitsi paremman miehen, tuoko ylhäisemmät ystävät ja hienommat, valikoidummat huvitukset? Tuonko elämän oli lupa vieriä niin tyynenä ja sopusointuisena, silloin kun hänen omansa oli niin keskeltä katkennut ja äkkiä niin karuksi ja rosopintaiseksi muodostunut, tuonko kulkea yhteiskunnan kukkuloilla, silloin kun hän itse tunsi jo laaksonpohjaa pitkin kulkevansa? Ei!