United States or United Arab Emirates ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hänen mielensä kauas karkaa, ei herroja näitä hän nää: On nälkähän nääntyvä joukko hänen silmissä seurue tää, Tuo sauhu on kalman usmaa ja ruumiita pullot nuo Ja juoma on Tuonelan vettä, on musta ja katkera vuo. Miten onkin hän tänne tullut, mihin kuulua ei hän voi!
Kiireeseen ei Suomen mies ole luotu, sen hän ties, vauhtia siis auttaa koitti, miehuutt' ei, vaan tapaa moitti. Piippu piti olla vaan, muuten hyv' ei ollutkaan; sauhu suussa voimin kaikin ruhtoi, vaikka selkään saikin. Kesken parhaan kahakan pisti uuden tupakan, lähin mies sai viivähdellä, tulta hälle viritellä.
TIIMANEN. Hän on sytyttänyt huoneen. TIERA. Liian varhain. Peijakas, hän hätäilee. Kullervo, nyt tyhmästi teit, saakelin tyhmästi. KULLERVO. Tämähän ihanata on. TIERA. Periköön sun Hiisi, mies! Mahdotonta mitään enään pelastaa, koska jo käy joka lävestä ulos tuli ja sauhu. KULLERVO. Päreetpä katossa tulen näin pikaisesti levitit. TIERA. Näinpä sinä aarteet käsistämme temmasit.
Hän kimpos silloin sijaltaan, mun uksest' ulos työnsi; mut hyvä sana, sauhu vaan, ja taas hän rauhan myönsi. Noin tulin toiste taas ja noin kuin ennenkin ma ilkamoin. Ett' oli ukko aikoinaan nuor' ollut hänkin kerran, edemmäs tullut matkallaan ja nähnyt toisen verran, sit' en ma silloin aatellut, siks olin liian oppinut.
Sä, joka kysellyt Mult' ennen oot kuin nyt, Vuorilla, metsill' asujain, Oi kaiku! kuule vastuutain: En liutaa liitävää Rannalta säikytä; En kuikkaa kulje ajellen, En sorsaa poikki lahtien; Aatostan' ajan mie: Jok' airon-otto vie, Jos kuinka huono heikko vain, Mun likemmäksi aatostain. Miss' sauhu tupruaa Sinervän harjun taa, Ma järven päässä töllin nään, Johon aatos karkas eeltäpäin.
Näin poika: aurinko kultainen, On juoksu ylhäinen sulla, Sä kuljet tietäsi rientäen, En voi mä luoksesi tulla; Sun tiesi käy yli taivahan, Ah kuinka kruunusi saavutan? Ei mitään keinoa mulla. Hohoi! Nyt soi yli kaiken maan! Tuprahti tomu ja sauhu. Vihollisjoukot ne ryntäs vaan Ja kaikkiall' oli kauhu. Mut poika isänsä miekalla Löi, hakkaa urohon innolla, Ja voittoon päättyiki pauhu.
Oli liian kirkasta silloin yli maan, meren aaltoilun. Minä peljäten odotan, milloin olet julmasti jättävä mun. Olen väsynyt loisteesehen ma metsäin, merien ja tyhjään lakeutehen ja kaikkeen vain sinuun, ah en! Alfred de Vigny Kuun palavaisen ohi hattarat kuin tulipalon sauhu kulkivat, mut metsäin ääret peittyi pimeyteen.
Illalla istui metsänvartija Tommi takan ääressä hyvää sikaria polttamassa. "Oh, kuinka hyvä ja makuisa sauhu, aivan kuin vesileipä. Noh, tietääpi Risto, missä hän rautaa takoo. Minä tahdon jakaa hänelle kauniin metsänlohkon, sikarilaatikko on kartanonherran kukkarosta lähtevä; mutta mistä on hän näin lyhyen ajan kuluessa rahan saanut?
Niinkuin koira ärsytetty vainuu Karhun tietä korven loukeroissa, Läks' hän käymään verten viittotietä Vaiti, mieless' äänsi murhan nälkä. Kun hän kotitalon ohi kulki, Katosta jo tuprus tul' ja sauhu; Vaan ei Tuomas nähnyt eikä kuullut, Silmä kiintyi liikkumatta tiehen.
Iskettyään muutaman kerran terästä piikiven särmään, pisti hän piippuun kytevän taulapalasen. Kohtapa tunkeili Aatamin parrasta sinertävä sauhu, ja hymyily autuaallinen hänen kasvojaan kirkasti. Tästä soutajat aina tiesivät, milloin ja monesko virsta oli kulettu, eivätkä tarvinneet joutavia kysellä.