United States or Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Katsohan tuolla lattialla näkyy minun tukkiani, tuommoisia kuontalolta, ja katsoppas tätä liivin etupuolta, on tästäkin muutama vihurin puuska kulkenut, kun tällä lailla on remahtanut, ja katsohan tätä niskaani, siihen vissiin on joku malko jyrähtänyt räystäältä, kun siitä on noin pitkältä orvasketta lähtenyt kuni auralla.
Ei, mutta katsopa tuota! huudahti jotenkin kuuluvasti muuan lähinnä seisovista talonpoikaistytöistä, pieni rakastettava tytöntynkä, jonka kirkkaat, siniset silmät olivat uteliaisuudesta revetä. Katsohan nyt, Kreeta, se on itse kuningas, tuo semmoiselta pitääkin kuninkaan näyttää!
Mutta suuripa on kirjakin, jota hän selittää, eikä yksi ihminen kaikkeen ennätä. Katsohan esimerkiksi minua. Mikä minä olen? Sinä olet enosi sisarentytär, sen ainakin tiedän. Enpä edes sitäkään, tiedätkö, vaan äitini oli enoni orpana, ja on hän hyvyydessään ottanut minut luoksensa isätönnä ja äiditönnä lapsena.
"Rakas Yrjö!" lausui Inka, asettui vuoteen ääreen ja tarkasteli häntä kirkkailla silmillään, joissa vihan liekin oli sammuttanut pari kyyneltä, jotka tunkeutuivat silmäripsien välille; "rakas Yrjö: sinä olit ennen niin hyvä poika, voisitko tulla vielä semmoiseksi?... Katsohan minuun, Yrjö, katso rehellisesti, katso minuun, kas niin... Luuletko sinä tulevasi onnelliseksi sillä tavalla etkö luule, että Olli, tuo köyhä Olli, on onnellisempi kuin sinä?"
Katsohan, kun sinä nyt tulet kotiin, niin mene oitis Dorotean luokse ja anna hänelle tämä pieni rasia. Siinä on kultasormus, jonka minä ostin eilenillalla, ja pieni paperikotelo, johon on pantu suortuva minun hiuksiani. Ne minä lähetän hänelle muistoksi. Ja sano hänelle myöskin, että parin vuoden kuluttua tahdon lahjoittaa hänelle jotain parempaa, kunhan hän vain pysyy minulle uskollisena.
"Eikä hiivi ... mutta ajattelinpahan, että kun en ole tuota puhuttua valaa ennenkään tehnyt, niin en tee nytkään... Mikä sen tietää, kuinka pian teitä taas saisi haukkua samoilla sanoilla, joita Yrjö nyt suvaitsi käyttää..." "Katsohan vain viisasta ... mutta raukkamaista se on tuommoinen, Kalle!..." "Olkoon mitä tahansa ... minä en valoja tee..." "Etpä saa akkaa, poika..." "Elköön!..."
Ne päivät, jotka ovat jälellä, tahdon täytyy minun nähdä hänet iloisena. Sitten? Sitten en tahdo ajatella mitään. No, onko mitään ihanampaa! Tuskin. SIIRI. Ja entäs kun minä kävelen. Katsohan vain, mitenkä sulkatöyhdöt hyppelevät! TUURE. Aivan kuin sirkushevosen selässä. SIIRI, Hyi, Tuure! Kuinka voit sanoa niin ilkeästi. TUURE. Minä myönnän, että se oli halventavasti sanottu.
Katsohan, miten toisen näköiseksi muuttuu tämä sinun mutkainen kirjotuksesi, kun lauseitten alkuun tehdään alkukirjaimet, vaikka niitä tulee vain kolme... Katsohan nyt!" "No, onhan tuo niinkuin sillä olisi siivet ja sarvet. Mutta niinhän nuo ovat kuin tylsällä aseella tehtyjä sinunkin kirjaimesi", sanoi Tapani ajattelematta ja kierti kätensä Marian kaulaan.
No, niinhän toki! Katsohan! En ollut ensin tunteakaan ka, tuota eihän olla vielä ennen tavattukaan oikeastaan kyllä minä Handolin! Har den äran! Var så god! Stig in, välkommen! Tulin juuri pitäjältä ursäkta! saatavaini kannosta ja saarnamatkalta samalla, saarnamatkalta, lukkarin kanssa. Ihan juur'ikään! Heh, heh! Var så god! Käydään sisään! Tänne saliin! Ursäkta! Tuota mitenkä sinä, mitä tietä?
Soo, vai on hän ulkomailla!... Mutta kuulehan, hyvä veli, enköhän silti voi päästä rovastin puheille? Et ainakaan tuntiin, sillä kas, meillä on vielä jotain muutakin. Mitä muuta? Onpahan häät, veliseni. Häät?... En minä huomannut tänne ajaessani veräjillä mitään lehväköynnöksiä. Katsohan, eivät ne olekaan tavalliset talonpoikaishäät.