United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin, tietysti, he ovat vieneet meiltä Hannan ja Laurin ja nyt menet sinäkin. Sinunkin pitäisi, mamma, tulla sinne! Antero, Lauri ja Rajalainen istuvat Ukko-Paavon suuressa tuvassa. Ukko itse istuu perheensä kanssa ruokapöydässä. Vasta syötyään hän tulee heitä tervehtimään, mutta puhuttelee vain Rajalaista. Mitä sitä ajelet? kysyy hän.
Nyt ei hänellä enää ollut mitään toivomista, hänellähän olikin kaikkea. Oi, kuinka hän rakasti pientä poikaansa, hän taisi istua pitkät ajat häntä katsellen, kun hän nukkui, ja hänestä oli kovin hauskaa nähdä hänen heräävän, rypistävän otsaansa ja pieniä kätösiänsä ojentaen tuon tuostakin kiljahtelevan. "Mitä sinunkin mielestäsi? eikö hän ole tavattoman kaunis, Maria?
RIIKKA. En minä sitä sen tarkemmin tiedä, oliko se jokin luuska tahi lenska tahi jotain sinnepäin, niinhän ne sitä sanoivat. HOFFMANN. Sanoivat. Ketkä sanoivat? RIIKKA. Ne ihmiset, siellä kaupungilla, äsken, siellä torilla. Odota vaan, kyllä niitä vielä käypi sinunkin luonasi. HOFFMANN. Keitä käy minun luonani? RIIKKA. Niitä sairaita, niitä lenskatautisia. Etkö sinä nyt tajua?
"Se ei ole aivan mahdotointa", vastasi Arne nauraen, "mutta katso että saat istuinsijan, lukkari, sinunkin täytyy olutta maistella". Arne meni laskemaan olutta maljaan ja lukkari meni toivottamaan onnea morsiusparille. "Tämäpä hienoa kangasta", sanoi Per, ottaen kiinni lukkarin vaatteista, "käytätkö sinä sellaista arkipäivinäkin?"
Ei se anna ... sanoi hän kuin torjuen, elä kuvittelekaan, ei pidä semmoista uskoa.... Jos oikein uskoisi? Ei sitä osaa semmoista uskoa, huoahti emäntä. Minä osaan ... minä koettelen. Joko ne nyt taas, humalaiset, nostivat veret sinunkin päähäsi. Olet ihan punainen.... Olette tekin. Mene jäähdytteleimään, lapsi raukka.... Hanna, mitä se siellä huitoo ihan naapurin nenän edessä!
Ken tietää, kuinka pian sinunkin ristisi muuttuu kukkia ja hedelmiä kantavaksi elämän puuksi?" Ewelyn ei hetken aikaan vastannut mitään; hän oli kätkenyt kasvonsa käsiinsä. Mutta kun hän taas nosti silmänsä, hänen katsantonsa oli niin kirkas, niin loistava ja kunnioitusta hehkuva, kuin pienen lapsen rukoillessansa, ja hän sanoi: "Kitty, minä luulen sen nyt paremmin käsittäväni.
Niin kyllä, sinä Anni olet kopea, älä ollenkaan pudistele päätäsi. Se saattaa kyllä olla hyvä asia, jos Lentsilläkin vaan olisi sitä samaa hiukan enemmän, mutta älä sinä Lents nyt sano sanaakaan, kyllä sinunkin vuorosi vielä tulee." "Niin on laita", sanoi Anni, "että Lents on valehdellut minulle ja saanut minun uskomaan hänen peruuttaneen Fallerin takuun, mutta se ei olekaan totta".
"Ole huoletta!" vastasi Jussi iloissaan, "sano vaan hänelle, että minua tapasit; minä luulen, että hän sitte sanoo: kiitoksia, pikku Katri! Hänen käskystänsä minä nyt marssin täällä. Tää päivä on onnen päivä ja sentähden toi Jumala sinunkin tänne tielleni. Hän tiesi kyllä, että tulisin iloiseksi, kasvojasi nähtyäni". Jussi kertoi sitte mitä kotona, hänen majassaan, oli tapahtunut.
Muut ihmiset menettelevät viisaammin, he elävät yksin itsensä tähden ja haalivat itsellensä kokoon, mitä suinkin saavat, huolimatta ja kysymättä, kuinka toinen tulee toimeen. Sitä täytyy sinunkin oppiman, niin on ihmisten parissa parempi oltavasi. Näissä ajatuksissa Lents jonkun aikaa seisoi kuin outo muukalainen, keskellä kohinaa ja riemua, ikäänkuin se ei olisi häntä ollenkaan kosenut.
Jonkun kanssahan sinun täytyy sinunkin kerran mennä naimisiin ja saada turvaa maailmassa. Jos menen naimisiin, niin menen jonkun kanssa, jota oikein rakastan. Sinä, tyttö parka, et tiedä, että maailmassa hyvin harvoin tyttö saa sen, jota oikein rakastaa ... usein hänen täytyy tyytyä siihen, jota voi sietää. Elli herkesi punomasta nenäliinaansa, ja kädet vaipuivat liikkumattomina helmaan.