United States or Vietnam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuin tulis tupahan ukko, Vanha vaari vaikuttaisi Ymmärryksessä ytimen, Kielessä kiverän konstin Saaha sanoja somasti Sattumahan säntillensä, Kiitoksia kiiätellä Lingolla liki hovia, Seuran suuria saleja, Ruhtinoitten ruunun luokse; Jospa vanha Väinämöinen Lainoaisi lapsillensa Lahjan laitella sanoja, Sormet soittamaan panisi!
»Ei, ei mutta onhan niitä toisiakin » He olivat Höjsenin asunnon kohdalla. »Ettekö käy sisään, Vildhagen, niin voisimme puhua tästä asiasta vähän tarkemmin?» »Kiitoksia.» Myrsky yltyy. Aallot kohoavat yhä korkeammiksi ja tulevat yhä pitemmiksi. Ne näyttävät rientävän kaukaista maalia kohden huimaisevaa vauhtia. Ne ovat lakkapäitä ja näyttävät petoeläimiltä, jotka paljastavat hampaitaan.
Kiitoksia, annahan olla ... minä sytytän mieluummin paperossin. Vai niin, vai tämä se nyt on sinun pappilasi? Tämähän se on ... eikös tämä näytä mukavalta paikalta? Näyttää tämä hyvinkin hauskalta ja rauhalliselta... Tuossa on pirtti ja nuo tuolla vastapäätä ovat talli- ja liiterirakennukset. Siinä on ruoka-aittakin yhdessä jaksossa ja aitan päädyssä on kellari.
"Kiitoksia, kiitoksia!" lausui kirkkoherra, näkyvällä liikutuksella "mitä minä voin asiassa vaikuttaa, sen mieluisesti teen." "Pyydän anteeksi, kunnian herr kirkkoherra", välitti nyt kirkonisäntä Ollinen, "ukko Taavetti ei ole vielä sanonut teille mitä oikein toivoimme. Sillä niin me aivoimme rukoilla kunnian herr kirkkoherraa, ettei menisi pois meiltä.
Sitä paitsi näytti minusta asia siltä, ettei hän oikein suosinut sulhasta, jonka äitini oli hänen tyttärelleen hankkinut: ukko lienee odotellut edullisempiakin naimisia Eulampjushkalleen. Martin Petrovitsh nousi tuolilta ja raapaisi jalkaa. "Kiitoksia suostumuksestanne!" "Minnekäs sinulla on kiire?" kysyi äitini. "Istu nyt! minä käsken vähän haukattavaa." "Suuri kiitos", vastasi Harlow.
"Kiitoksia tarjouksestanne," vastasi Vendale; "minulla on ainoastaan yksi tähdellinen paperi, ja siitä täytyy minun itse pitää huolta. Tässä se on," lisäsi hän katsellen povitaskuansa, "ja tässä sen täytyy olla kunnes pääsemme Neuschâteliin."
Voi! herra, minä olin tehnyt hyvän matkan, koska tämä tyttö tuotti minulle satatuhatta piasteria, joita te nyt suosiollisesti maksatte minulle." "Mitä paljo tuo on?" kysyi Martin Paz itsekseen. "Kas tässä minun lompakkoni sadallatuhannella piasterilla", vastasi André Certa juutalaiselle. "Kiitoksia herra", sanoi Samuel, tarttuen aarteesen. "Ottakaa te puolestanne tämä kuitti.
Tunnenhan toki minäkin, sanoi nuori herra ystävällisesti ja pyysi istumaan. Kaikkihan ne Sokean-Marin ... saatanhan minä toki tämän asian seisoaltanikin. Läksin kuulemaan minäkin tätä koulun pitoa ja olen kuunnellut ja kiitoksia vain paljon. Sanoivat täällä valkeutta jaettavan kansalle, joka pimeydessä vaeltaa. Minäpä tuon tiennen, mitä on valkeuden puute.
Lähtekäämme, Ja templiss' uhratkaamme polttouhrit! IMOGEN. Ja isä mulle; tähän onnentilaan Mua autoitte. CYMBELINE. Näin kaikki riemuitsevat, Pait vankiraukat; hekin iloitkoot Ja lohdust' osan saakoot. Hyvä herra, Nyt autan teitä. LUCIUS. Onnellinen olkaa! CYMBELINE. Kadonnut soturi, tuo uljas urho, Omansa tässä oisi kaunistamaan Kuninkaan kiitoksia.
"Teillä lienee jano," sanoi hän ystävällisesti hymyillen. "Ettekö te tahdo vähän juotavaa?" Kuuluipa että tytöllä oli sivistystä. Hän teititteli. Sellaista ei ollut vielä millonkaan Madsille tapahtunut. "Kiitoksia paljon, neitsyt," sanoi hän. Hän tahtoi näyttää että hänelläkin oli sivistystä. Tyttö nousi muutamia kapuloita tikapuita ylöspäin ja ojensi hänelle juoma-astian.