United States or Liechtenstein ? Vote for the TOP Country of the Week !


BOLINGBROKE. Täti, nouskaa! HERTTUATAR. Pyytämättä osaan tuon, Mut armoa nyt pyydän. BOLINGBROKE. Armon suon, Niin totta kuin mua armahtakoon Luoja! HERTTUATAR. Tää polven polvistus mik' onnen tuoja! Mut varon, pelkään: töistähän tuo armo; Kahdesti lausutuss' on kahden tarmo, Se vahvistaa sen. BOLINGBROKE. Sydämmestäni Ma armon suon. HERTTUATAR. Jumala lienetki.

Näin he tekivät toisen rynnäkkönsä ja valloittivat koko Akra nimisen kaupungin-osan, siksi kuin viimein Juutalaiset karkoitettiin pois ja turvautuivat ylimpään kaupungin-osaan, johon kuului Sion, Morian vuori temppelineen, ja Antonian torni. Kun Romalaiset tunkeusivat joka kaupungin osaan, he kulkivat pitkin sitä katua, johon Cineas oli suljettu.

Joukko romalaista sotaväkeä tunki valloitettuun osaan kaupunkia, jossa parhaastansa asui käsityöläisiä ja jossa ahtaat kadut kävivät ristiin rastiin päättyen muuriin. Toivoen voittavansa asujamet puolellensa, oli Tito antanut käskyn ettei yhtään huonetta saisi sytyttää tuleen eikä ketään aseetointa loukata.

No, Juho, ethän sinä kumminkaan tahdo mennä koskesta alas?" lausui tyttö. "En, Jumala varjelkoon; kyllä minä osaan paremmin katsoa eteeni.

»Armollinen herra armollinen herra», kuului puoleksi tukehtunut hämmästyksen huudahdus hänen huuliltaan. Boleslav tunsi, kuinka hänen sormensa etsivät hänen käsiään, ja sysäsi ne kiihkeästi luotaan. »Näytä minulle ruumis», sanoi hän, »ja korjaa sitte luusiTyttö nousi verkkaan, potkaisi lapion syrjään ja meni edeltä puiston tiheimpään osaan.

Aivan toisin kuin minä, joka tuskin koskaan pääsen mihinkään huoneesen, ilman että kaadan kumoon jotain taikka häiritsen jotakuta, ja harvoin osaan ruveta mihinkään keskusteluun kenenkään ennakkoluuloja loukkaamatta taikka tunteita pahoittamatta!

Olkoon tämä sanottu vastaukseksi siihen osaan kannetta, joka perustuu hänen esimiehensä lausuntoon hänen esiintymisestään sielunpaimenena.

Siinä ollessani tunsin tämän koettelemuksen pysyvän muuttumatonna, jos vastaan otin sen nurisemalla tai nöyrällä mielellä, ja että yhtä vähän voin sitä poistaa, kuin pysähdyttää nousevaa aurinkoa. Olin kuin maasta juurineen reväisty puu, jonka sija alkoi täyttyä ja tasoittua. Olin istutettava johonkuhun toiseen osaan Herran puutarhaa, tai kuihtuva ja kuoleva, jos paikalleni jäin.

Ja mikäli minä enää osaan ottaa mitään eetilliseltä kannalta, niin otan sen sikäli, että on epäeetillistä onkia silloin, kun se on vastenmielistä ja tympäisee ja kun tuntuu kylläiseltä eikä se oikein maita, vaan ainoastaan silloin kun se oikein huvittaa. On oltava kohtuuden ystävä, kun ei jaksa olla ehdottomasti raitis.

Eikä tämä ollutkaan ihmeellistä, sillä hänen miehensä kuolema oli vetänyt leveän piirun ylitse hänen viekasten laskujensa; hän sai tyytyä vähäiseen osaan irtaimesta tavarasta; mutta jättää enemmän osan ja itse talon Elsalle.