United States or Kuwait ? Vote for the TOP Country of the Week !


KAARLO. Niin... Mutta voisitko valvoa edestäni kotvasen? Jos jotakin tapahtuu, niin herätä minut kohta. NYYRI. Sen teen kernaasti teen. Mut ulkona et saa levätä, vaan sinun on meneminen tuonne lähellä olevaan heinä-latoon. Minä luotan sinuun, kosk' olet kristitty. Pahahenki itse antoi sille noin jylhän äänen! Kun vaan minun herättäisit, jos jotakin tapahtuu? NYYRI. Ole pelotta!

»Hän rakastaa minua lämpimästi ja vilpittömästipuheli nuorukainen itsekseen. »Mutta onko hänen rakkautensa oikein suurta ja syvää, sellaista joka on valmis maan ja taivaan unohtamaan ja kokonaan rakastetulleen antautumaan?» »Ja voisitko sinä ottaa sellaisen uhrin vastaan sellaiselta tytöltä...?» »En suinkaan, enhän minä sitä tarkotakkaan!

Hän käänsi päänsä hiukan syrjään ja antoi hämmentyneen katseensa vaipua uunin hehkuvaan hiilustaan. Entä sinä? toisti Siiri puristaen Sannin käsiä. Niin ... luultavasti en minäkään... Luultavasti, sanot? Etkö ole siitä vissi? Ajatteles, Sanni, meidän ehkä silloin tulisi erota. Ja sitten, voisitko jakaa sydämmesi? Kuinka suuren osan riistäisit minulta pois? Ensin puolen ehkä ja sitten kaikkityyni.

Tätä puhellen olimme aivan vitkallisesti kävelleet pitkin Regent Streetiä, ja tohtori Mortimer seuralaisineen oli aikoja sitten hävinnyt näkyvistämme. "Ei maksa vaivaa seurata heitä", sanoi Holmes. "Vakooja on kadonnut, eikä tule takaisin. Nyt katsokaamme, mitä kortteja meillä on käsissämme ja lyökäämme ne esiin viisaasti ja nopeasti. Voisitko valallasi vahvistaa tuntevasi tuon miehen?"

Puheltuansa niin paljon kuin oli tarpeellista ja niin joutavia asioita kuin sopivaisuuden sääntöjen mukaan myöskin oli tarpeellista, nousi Nehljudof ja tuli Maslennikofin luo. No, teeppä hyvin, voisitko nyt kuulla minun asiani. Vai niin! Mitä se olikaan? Mennään tänne? He menivät pieneen japanilaiseen kabinettiin ja istuivat ikkunan ääreen.

"Niin, mutta nuori isäntäpä ei neuvonutkaan minua ihmisten, vaan Jumalan luo", sanoi Leena. "No oletko nyt varma autuudestasi. Sano, sano, voisitko nyt kuolla varmasti vakuutettuna autuudestasi, sillä niinhän on kirjoitettu, että meidän tulee aina valmiit olla." "Minä niin toivon," sanoi Leena.

"Mies toinenkin, vaikka lujakin, ei jaksaisi minun nykyisessä tilassani olla iloinen", sanoi lautamies. "Mikä, hiton nimessä, sinua sitten vaivaa?" kysyi Valvoherra. "Voisitko minua auttaa? sinä hiton henki, puna-harjainen käärme", sanoi lautamies omantunnon tuskissaan. "He-he-he-hee! Kunniani kautta!

Eivät lapsi kulta. Ne ovat fakkimiehiä. Oletko sinä sellainen? En! Minä olen haaveilija. Ja nyt, niinkauan kuin olen sinun luonasi, onnellinen haaveilija. Minun on niin hyvä olla. Tahtoisin tähän kuolla. Ja kuitenkin tiedän, etten uskaltaisi sitä tehdä. Birger? Mitä? Rakastatko minua? Voisitko sinä rakastaa minua? Ihan täydellisesti tarkoitan. Sano, sano. En tiedä uskallanko. Ja mikset?

Minulla on vähän velkoja ja ennenkuin voimme mennä naimisiin täytyy minun tehdä kovin työtä päästäkseni veloista. Ja koska onnettomuudeksi sattui tuo raitiotieläisten lakko, jossa hävisimme ja minä johtavana henkilönä sain auttamattoman lähtöpassin, niin voisitko jonkun aikaa tulla yksin toimeen esim. hankkisit itsellesi liinavaatteiden ompelua. Minä muutan erään tuttavan pojan luo.

"Jos sinä seisoisit meren rannalla ja heittäisit sinne kiviä, niin voisitko sinä niillä täyttää meren syvyyden? Mutta minä sanon sinulle, että Kristuksen armo on niinkuin meri ja että ihmisen rikokset ja synnit uppoavat siihen niinkuin kivet syvyyteen. Ja minä sanon sinulle, että se on niinkuin taivas, joka peittää vuoret, maat ja meret, sillä se pysyy aina, eikä sillä loppua ole.