United States or Venezuela ? Vote for the TOP Country of the Week !
Silloin meillä olisi taivas sydämessämme, silloin voisimme elää maailmassa yhtä iloisina kuin lapsi äitinsä povella, silloin voisimme yhtä tyytyväisinä ja autuaina levätä Jumalan isänsydämellä».
Tähän päivään asti olen uskonut, että oikeuden valo olisi minulta sammunut, mutta jos niin on, sytytän sen jälleen. En tahdo levätä, ennenkuin olen sytyttäjän vetänyt päivän valoon, ja silloin Jumala armahtakoon kaikkia niitä, jotka häntä ovat auttaneet ja hänen tekoaan salanneet!» Joukossa syntyi uudestaan levottomuutta.
Paitsi ruorimiestä ja kokka- sekä märssynvartijaa sai joka mies häiritsemättä levätä koko yön; tuskin lopulta enää päivälläkään miehistö tiesi, kenen vuoro oli levätä, kenen ulkona olla. Sateisilla säillä me tukimme kannen rajassa olevat vesiviemärit ja kokosimme sillä tavalla vettä laivan kannelle.
Pekka olikin valmiina lähtöön parin tunnin kuluttua, mutta Kaarina-parka nukkui väsyneenä; hän ei hennonut herättää tyttöä, vaan lepäsi itsekin jonkin aikaa, mutta kauan hän ei lähtöä viivytellyt. Tyttö saisi levätä veneessä, jos oli tarvis. "Kaarina, nyt lähdemme", sanoi hän; "saat syödä veneessä; tule nyt!". Matkalla virtaa alas Kaarina sai levätä.
Hämmästyksen hälinää kuului yleisön joukosta. Kirjurikin, hidasluontoinen nuori mies, antoi kynänsä kotvasen levätä, ennenkuin hän jatkoi kirjoittamistaan reunamuistutuksella: Proh dolor, audiuntur hic horribilia. Ensinnä toipui hämmästyksestään Svenonius. Voi, voi! huusi hän peloittavalla äänellä, nousi ylös ja ojensi kätensä taivasta kohden. Maailmanlopun aika on tullut.
Pieni paksu rouva oli yhtä punainen kuin hänen hattunsa nauhat, saapuessaan Lindebackaan, ja niin hengästynyt, että hänen täytyi levätä tien vieressä olevalla penkillä. Siinä hän järjesti ajatuksiaan ja muistutteli puhettaan.
Kas niin, nyt olen valmis. Jumalan haltuun nyt, ystävä hyvä! Viereisessä huoneessani on vuode, jossa voitte levätä. Tai jos tahdotte lukea, on siellä ja myöskin täällä kirjallisuutta. Pistäydyn äidin luona ilmoittamassa, että minulla on vieras, joka tarvitsee kelpo aterian. Parin tunnin kuluttua olen taasen luonanne. Terve näkemiin!
RUOTSILA. Vaan ottakaa toki sanani korviinne! KASKI. Minä otan kernaammin rahaa käteeni. Lainata en tahdo kellekään. Onhan tämä toinen herra ystävänne, eikö hän voi panna edestänne? RUOTSILA. Mikä teille mieleen juolahti? KASKI. No, niin minä lähden makaamaan. Tämä on viimeinen kerta täällä käydäkseni, nyt saatte koputtaa ja huutaa niin paljon kuin tahdotte, pitää sitä minunkin saada levätä vähän.
Tuuvitan tuhoista lasta, Tätä lasta liekuttelen, Suen suuhun syntynyttä, Talvella tapahtunutta. Anna onni, suo Jumala, Laita lapselle osoa, Syötelläni nälkähistä, Viluhista lämmitellä; Anna maata Maariainen, Kiesus leppein levätä, Niinkuin Maaria makasit, Kiesus leppein lepäsit!
Hiukan noloksi kävi hän kuitenkin, kun Susanna kohta senjälkeen ehdotti, että minä tanssisin hänen kanssaan yhden vuoron, jotta hänen loukkaantunut jalkansa saisi levätä seuraavaa vuoroa varten.