United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kilpeä syrjään aina kun Aias siirsi, jo Teukros tähtäsi joukkoon, nuolellaan ain' ampuen jonkun, ett' äkin paikalleen mies kaatui heittäen hengen. Vaan uros itsepä kätkihe taas, kuin laps emon suojaan, Aiaan taa; tämä hänt' yhä varjosi välkkyvin kilvin. Kenp' oli Troian mies jalon Teukron kaatama ensiks?
Virkki, ja palvoi muut Kronossyntyä valtias Zeuta, lausui katsahtain moni puoleen aukean taivaan: "Zeus isä, kaitsija maan laelt' Idan, korkein, suurin! Aiaan voittaa salli ja korjata kunnia kuulu; vaan rakas sulle jos Hektor on myös ja sa suojelet häntä, kumpaisellekin suo sama kunto ja kunnia silloin!" Virkkivät noin. Koht' Aiaan yll' oli välkkyvät vasket.
Vaan hänen kons' Apisaonin ylt' asun ottavan keksi, jousen Aleksandros jumalainen tähtäsi kohta Eurypyloon sekä sattumahan jalan oikean reiteen nuolen sai, sen katkesi pää sekä vaivasi reittä. Joukkoons' Eurypylos nyt väistyi välttäen turman, huusi akhaijeja viel' avuks Aiaan kaikuvin äänin: "Ystävät, ylhät, akhaijein päät sekä päälliköt aimot!
Niin urot erkanivat, meni Aias akhaijien keskeen, Hektor iliolaisten luo; ilo ilmahan raikui, kun eloss' ennallaan hänen keksivät saapuvan, päässeen Aiaan voiman alta ja kätten torjumatonten, saattivat kaupunkiin uron, jonka jo sortuvan luultiin. Tuonnepa Aiaan taas Agamemnonin luo jumalaisen veivät, voittajan riemukkaan, varusääret akhaijit.
Päin rivit Aiast' auttamahan, tuhopäivä jo pääll' on, tuoll' asetuiskeeseen jo hän sortuu; taistelon telmeest' erkane hengiss' ei ikipäivänä; siis väkevästi kaikk' avuks Aiaan luo, Telamonin aaluvan aimon!"
Virkki, ja peitsi jo viuhui päin, valahuttaja varjon, Aiaan seitsenvuotaiseen kävi sankarikilpeen vasten vaskea, päällä mi kahdeksantena kaartui. Puhkipa vuotaa kuus ota leikkasi viiltävän vasken, seitsemäs sen pysähytti. Mut toisena taas jumalainen Aias heitti, ja lens ase päin, valahuttaja varjon, singahtain Priamon pojan kilpeen ympyriäiseen.
Se näät tapa taistelon ain' on. Ken Patroklon tuo, joskohta jo kaattu hän onkin, Ilionin hepourhojen luo, pois tunkien Aiaan, vallatut hän tamineet tasan kahtia kanssani pankoon, puolet niistä ja myös saman kunnian kuin minä saakoon!"
Nimi on oikeastaan Polydámās, mutta koska se ei sellaisenaan sovellu daktyliseen kuusimittasäkeeseen, esiintyy sen ensimmäinen tavu eepillisessä runoudessa aina venytettynä, ja koska kreik. lyhyt o on umpinainen ääntiö, merkitään sitä, kun sitä venytetään, samalla tavalla kuin ū-vokaalia. Oīléus: troialainen; tietysti eri henkilö kuin lokrilaisen Aiaan isä.
Vai minun soisit siis, oman saatuas kunnialahjan, istuvan ilman, luovuttaa hänet luotani käsket? Niin no, jos suo uromielet akhaijit kunnialahjan mieleni myötäisen, täys että on korvaus mulla! Mutta jos eivät suostu ja suo, tulen itse ja vien sen, ehkäpä sun osas tai myös Aiaan taikka Odysseun vien minä pois; mutt' ei ilomiellä se lie, kenen luo käyn.
Taistoa heittänyt ei toki Hektor heiluvaharja, vaan taa väistyissään kiven kourallaan väkevällä, mustan, suuren, särmikkään, hän sieppasi maasta, seitsenvuotaan iski sen Aiaan sankarikilpeen kumpuravaskea kohti, ja vankui valtava kilpi.